Korkeakirjallisuuden hankalan määritelmän täyttäviä kaunokirjoja on kyseisistä aiheista vaikea löytää. Jos ajatellaan, että korkeakirjallisuus haastaa lukijaa ja saa tämän osallistumaan "keskusteluun" aiheesta, oheiset kirjat saattaisivat olla kiinnostavia:Arponen, Antti O.: Pallo karkasi käsistä : urheilunovelleja (2014)Grisham, John: Calicon Joe (2014)Hämäläinen, Karo: Yksin (2015)Karhi, Olli: Puoli kuuden pikajuna (2005; doping)Kruger, Heli: Olen koskettanut taivasta (2005)Kyrö, Tuomas: Mielensäpahoittajan olympiamatka (2017)Nousiainen, Miika: Ratakierros (2024)Pekkola, Pasi: Unelmansieppaaja (2013; doping)Peltonen, Juhani: Elmo (1978)Seppänen, Jussi: Kymmenottelu (2015)Tamminen, Petri: Urheilijaelämäkerta (2023)Viihteellisempiä, mutta...
Hei,Kyseessä on Marko Partasen romaanisarja, jonka on julkaissut Suomen ensihoidon tiedotus.Sarjaa kuuluvat seuraavat kirjat: Liekin varjossa (2004), Palava halu (2006), Ikkunansärkijä (2009). Myös Paskahausu (2015) ja Ruukki (2021) sivuavat osittain samaa aihepiiriä.
Runoja rauhasta voi etsiä Vaskin tietokannasta esimerkiksi hakusanoilla 'rauha' ja 'runo'. Näin löytyy lista, josta voi poimia mieleisiltään tuntuvia kirjoja. Listalla on esimerkiksi seuraavia niteitä, joissa rauha on lähinnä sodan vastakohtaAseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (tässä valikoimassa on myös naisten kirjoittamia runoja) Leivoslaatikko Titanicin kannella : säkeitä rauhasta | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (tässä valikoimassa on myös naisten kirjoittamia runoja) Pitkä juna : kirjailijoiden rauhanantologia : författarnas fredsantologi = Det långa tåget | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (tässä valikoimassa on myös naisten kirjoittamia runoja) Maaria...
Kuulostaa siltä, että pääkirjastossa oleva tapahtumatila Venny voisi olla sopiva paikka luennon järjestämiseen. Venny on maksuton tapahtumatila ei-kaupallisiin tarkoituksiin pääkirjaston toisessa kerroksessa avoimessa kirjastosalissa. Sinne mahtuu 40 henkilöä. Myös ensimmäisessä kerroksessa olevaa Monitoimitila Matildaa voi varata pienimuotoisiin tapahtumiin, kuten järjestötoiminnan esittelemiseen. Löydät lisä- ja varaustiedot erilaisista tiloistamme kotisivultamme kohdasta: Tilat ja laitteet
"Oodin kokoelma käsittää noin satatuhatta lainattavaa teosta. Aineistoa löytyy lapsille, nuorille ja aikuisille lähes 20 kielellä. Suurin osa aineistosta sijaitsee kolmannen kerroksen Kirjataivaassa. Oodin ensimmäisestä kerroksesta voit napata mukaasi lyhyen laina-ajan Bestsellereitä sekä pokkareita." ja "Jos et löydä mieleistäsi teosta Oodin Kirjataivaasta, voit varata sen pääkaupunkiseudun muista Helmet-kirjastoista: käytössäsi ovat 3,4 miljoonaa teosta sekä kattava e-kirjasto." Linkki Oodin sivuille.Helmet kokoelmassa oli viime vuonna 2 679 615 kirjaa. Linkki Opetus- ja kulttuuri ministeriön tilastoihin.Ison omenan kirjastossa taitaa ainakin hetkittäin olla enemmän kirjoja kuin Oodissa. Espoossa kirjakokoelma kelluu. Vuodenvaihteessa...
Oikea muoto vaikuttaisi olevan "kunnan Miinan poika". Joissakin nuoteissa se tosiaan näkyy lipsahtaneen muotoon "kunnon". Syynä voi olla, että se kuulostaa aivoille loogisemmalta ja helpommalta, ja laulua ylöskirjatessa jollekin on käynyt pieni erehdys.Lähteinä: Riistavesi-Seura - Suutarin emännän kehtolaulu & Suutarin emännän kehtolaulu
Jos pidit Marlen Haushoferin Seinä -romaanista, niin voisit pitää myös näistä:Mia Myllymäki: Huomistarhuri. Gummerus 2023Emily St. John Mandel: Asema 11. Tammi 2022Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli. Otava 2022Olga Tokarczuk: Empusion. WSOY 2024Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen. Otava 1998Cormac McCarthy: Tie. WSOY 2008Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat. Otava 1988/2007Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä. Hertta Kustannus 2025
E-kirjastosta vastattiin, että sanaristikoiden täyttäminen lehtipalvelussa ei ole mahdollista teknisistä syistä. Tulevaan kehitykseen ei otettu kantaa.Palautetta ja kehittämistoiveita Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamaan palveluun annetaan E-kirjasto-sovelluksen palautelomakkeen kautta asetukset-välilehdellä.E-kirjaston sivuilta on luettavissa palvelun uusimmat ominaisuudet ja kehittämiskohteet sekä usein kysytyt kysymykset. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVertailun vuoksi sanaristikoiden täyttömahdollisuus on ollut teknisesti helpompi toteuttaa useiden kirjastojen tarjoamassa kotimaisten sanomalehtien ePress-palvelussa. Palvelu on käytössä vain kirjastojen tiloissa, joten lehtiä voi lukea...
Ilmo ja Mauri Kurki-Suonion toimittama Mitä-missä-milloin -sarjassa julkaistu Autokirja vuodelta 1962 on saatavilla Vaski-kirjastoista. Uudenkaupungin Kalannin kirjaston varastossa se näyttäisi vielä olevan vielä saatavana, ja toki muualtakin Suomesta löytyy.https://finna.fi/Record/vaski.2566627?sid=5329229251Toinen kirja ei varmuudella löydy näillä tiedoilla, mutta lähimmäksi sitä osuu englanninkielinen teos Car badges of the world, kirjoittanut T. R. Nicholson, julkaisuvuosi 1970. Ilman kansipaperia kirja on saattanut olla harmaa. Kuva kirjan nimiösivulta näyttää tältä:https://classicmotoringbooks.co.uk/wp-content/uploads/2020/12/IMG_0591-…Kansipaperein varustettu kovakantinen versio on tämän näköinen: https://pictures.abebooks.com/...
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Mihail Lermotovilla on runo Parus eli Purje. Lauri Kemiläisen suomennos runosta sisältyy teokseen Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen, 1946, s. 63). https://www.balticsealibrary.info/texts/russian/item/164-parus.htmlTietokannoista ei löytynyt tietoa, että Puškinilla olisi Parus-nimistä runoa. Arion-runossa kyllä puhutaan purjehtimisesta.
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702...
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit".
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Bertolt Brechtin kirjoja voi varata Helmet-kirjastosta. Useimmat teokset ovat kirjavarastossa, mutta niitä saa varattua omaan lähikirjastoon. BERTOLT BRECHT | Hakutulokset | helmet.fiJos toivot kirjoja omaan kirjahyllyyn, suosittelen netissä toimivia Antikvaareja, esim:Bertolt Brecht | Kirjat | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaToki näitä voi löytää myös antikvaariliikkeistä, esim. kirjamessuilla on yleensä useita antikvaareja mukana.En löydä mainintaa teoksesta "Äiti maa", mutta voisiko kyseessä olla "Äiti peloton ja hänen lapsensa"? Teoslistaa voit selata linkistä: Bertolt Brecht – Wikipedia
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Voisiko kyseessä olla Kelley Armstrongin Darkness rising -kirjasarja? Kirjojen päähenkilöllä Mayalla on lonkassa/lantiolla jonkin kissaeläimen tassunjäljen muotoinen syntymämerkki.Toinen vaihtoehto voisi olla Mario Vargas Llosan Puhujamies (ilm. 1990) tosin syntymämerkki on kasvoissa eikä käy ilmi, että se olisi tassun muotoinen.
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole maailmankarttaa pallomuodossa. Sen sijaan kokoelmassa on kirjamuodossa erilaisia maailmankartastoja , joita voi lainata, ks. "maapallo" | Hakutulokset | Lastu-kirjastot
