Vihjeidesi perusteella (suomenruotsalainen, pitkään Venäjällä asunut kirjailija, kirjan kannessa Z) todennäköisesti on kyse seuraavasta teoksesta: Rysk dagbok : anteckningar om vardagen i Putins Ryssland 2022-2025 / Mård, Anders. Förlaget 2026. ISBN: 978-952-333-689-6
Voisiko kysymys olla Inari ja Leena Krohnin kirjasta Vihreä vallankumous? Kuvakirja ilmestyi alun perin vuonna 1970 ja siitä on otettu uusintapainos vuonna 2020.Tarinassa Riioraan kaupunki on täynnä autoja ja roskaa, ja sen keskuspuisto on suljettu kaikilta, koska tilalle aiotaan rakentaa parkkihalli ja autotehdas. Kaupungin lapset ja eläimet ryhtyvät kapinaan ja valtaavat keskuspuiston. Kun aikuiset saapuvat häätämään lapsia, hekin huomaavat, miten mukava paikka puisto on ja kaupunginjohtaja peruu parkkitalon rakentamisen istahdettuaan päivälevolle vaahteran alle. Kirja on runsaasti kuvitettu koko sivun ja aukeaman kokoisin maalauksin.
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
Kuvaposti-lehdessä Vernun päiväkirja -nimisenä julkaistua amerikkalaisen Jack Mendelsohnin Jacky's diary -strippisarjakuvaa (1959–61) ei näytä olevan suomeksi saatavilla muualla kuin Kuvapostin vanhoissa numeroissa. Vuonna 2014 ilmestyi kaikki Jacky's diary -stripit sisältävä alkukielinen kokoelma, mutta kotimaisista kirjastoista sitä ei valitettavasti löydy.BOOK REVIEW: “Jacky’s Diary” by Jack Mendelsohn | Kuvaposti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Kuvaposti | Varastokirjasto | Finna.fi
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Tämä on ilmeisesti Margit Hollmeruksen laulu Eksyksissä. Laulu näyttäisi alkavan sanoin Ja äidin pikkupoika pien Matti valkopää.Laulun sanat on suomentanut Immi Hellén.Laulu sisältyy ainakin sävelkokoelmaan Tule leikkimään, joka löytyy mm. Tikkurilan ja Lahden musiikkivarastoistahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1109334?sid=5096929168https://finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D…
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Anssi Tikanmäen sävellyksistä "Häävalssi", "Ota minut", "3D" ja "Balladi" elokuvasta Klaani löytyy nuotinnoksia erilaisista kokoelmista ja oppikirjoista. Sen lisäksi hänen urkumusiikistaan on nuottikirja Seremoniat : musiikkia uruille ja kaikista hänen sävellyssarjansa Maisemakuvia Suomesta sävellyksistä on julkaistu partituurit. Löydät Helmet-alueen kokoelmissa olevat Tikanmäen nuottijulkaisut tällä haulla.
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
