Kappaleen nimi on "Can't take my eyes off you" (http://www.imdb.com/title/tt0077416/soundtrack), ja sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Robert Crewe ja Robert Gaudio. Suomeksikin sitä on laulettu nimellä "Kai vielä katsoa saa" tai "Kai vielä katsoa saan". Suomenkieliset sanat on tehnyt Jyrki Lindström.
Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 16 ja Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4.
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul....
Kouvolan kirjastoissa lehtien säilytysajat vaihtelevat eri tyyppisillä lehdillä. Kouvolan pääkirjastossa lehtien säilytysajat on jaettu neljään eri kategoriaan: kuluva+ 1 vuosi, kuluva + 5 vuotta, kuluva vuosi + 10 vuotta sekä ikuisesti säilytettävät lehdet. Noita pidempään säilytettäviä ovat erilaiset harrastelehdet, joiden sisältö ei vanhene niin nopeasti kuin yleisaikakauslehtien sisältö. Eli jos tuo 1999 lehti on joku harrastelehti sen lainaaminen on hyvinkin mahdollista mutta naistenlehtiä ja yleisaikakauslehtiä Suomen Kuvalehteä lukuunottamatta ei vuodelta 1999 ole enää säilytyksessä. Sanomalehtiähän kirjastosta ei lainata mutta paikallislehdet ovat luettavissa mikrofilmeiltä.
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
Suomen yleisten kirjastojen osoitetiedot löytyvät mm. Kirjastot.fi etusivulta kohdasta Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://www.kirjastot.fi/ . Joudut keräämään osoitteet erikseen jokaisesta kunnasta, sillä yhteistä osoitelistaa kaikista kirjastoista ei ole olemassa (ainakaan toistaiseksi kirjastot eivät ole halunneet, että sellainen lista olisi vapaasti saatavissa netissä, varsinkaan sähköpostilista). Voit keräillä osoitteet myös lääneittäin osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx , mutta sekin on melko vaivalloista.
Vuosittain ilmestyvästä paperisesta Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen osoite- ym. yhteystiedot, sitä voit selata ja kopioida käsikirjastokappaleena liki kaikissa kirjastoissa tai voit...
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita...
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
