Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
Yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilta http://www.kirjastot.fi/ voit valita kirjastoalan ammattisivut ja sieltä tekijänoikeudet. Saat runsaasti linkkejä, joista esimerkiksi Kopioston ja Opetusministeriön laatiman "Digitaalitekniikka ja tekijänoikeudet" -linkki antaa perustietoja aiheesta. Kopioston sivuille pääset osoitteesta http://www.kopiosto.fi/. Suosittelisin ammattilaisen puoleen kääntymistä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottikirja "The Book of great rock & roll classics", jossa etsimäsi kappale on. Vastaushetkellä nuottikirja oli varsin hyvin saapuvilla, joten ei kun lähikirjastoon tilaamaan se.
Tabulatuuria ei k.o. opuksessa ole, mutta kysymäsi kitaranuotti/komppi kyllä.
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
Lyhenne kn viittaa englannin termiin knot, suomeksi solmu. Solmu on nopeuden yksikkö joka ilmaisee, montako meripeninkulmaa alus kulkee tunnissa. Tieto löytyy mm. Merenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosaston vuonna 2001 julkaisemasta luettelosta Merikarttamerkit, Suomalaiset ja kansainväliset merikartat, Kartta 1. Luettelossa on selitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merikartoissa käytettyjä symboleita, lyhenteitä ja termejä.
Hakuteos Something about the author vol.110 (2000) (ss.126-131) kertoo .seuraavaa:Yhdysvalloissa asuva kirjailija Marilyn Kaye /huom myös kirjailijanimi Shannon Blair (s.1949) aloitti Replica-sarjan vuonna 1998 kirjalla Amy, numero seitsemän. Sarja kertoo koulutytöstä, joka on kloonattu palvelemaan hallituksen salaisia tarkoituksia. Amy-kirja herätti heti huomiota, koska se oli uudentyyppinen viihteellinen nuortenkirja, jonka juoneen lukija jää helposti kiinni. Marilyn Kaye on itse sanonut, että tunteet ja ihmisten reaktiot ovat aina kirjojen pohjana. Hakuteoksessa todetaan myös, Kaye pistää Replica-sarjassa teini-ikäset mielenkiintoisiin tilanteisiin, joissa heidän luonteensa punnitaan.
Replica-sarjasta ei ole kovin paljon tietoa...
Tässä muutamia ehdotuksia sijaintitietoineen (23.7.2002)
Helsingin kaupunginkirjastossa, pääkirjaston varastossa:
Bellonci, Maria
The life and times of Lucrezia Borgia
Weidenfeld and Nicolson, London, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 990)
Lavater-Sloman, Mary
Lucrezia Borgia ja hänen varjonsa (elämäkertaromaani)
Helsinki, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 1.4)
Varastokirjastossa (mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia: Leidenschaft und Verbrechen der Borgia-Dynastie
Berlin, Deutsche Buchvertrieb, 1955
ja sama ruotsiksi, Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa (käytettävissä vain lukusalissa, ei siis lainata):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia (övers. till svenska av...
Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Kyselin kollegoilta kansallisella tasolla. Kaikki ehdottivat kaivatuiksi kirjoiksi Myry-kuvakirjasarjaa:
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. Helsingissä : Otava, 1961. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
HOBAN, Russell: Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]. - 2. p., Helsingissä : Otava, 1982. - 31, [1] s. : kuv. ; 26 cm. ISBN 951-1-07058-4 sid.
Alkuteos: Bedtime for Frances (1960)
1. p. 1961.
HOBAN, Russell: Myry saa pikkusiskon / Russell Hoban ; kuv. Lillian Hoban ; [amer. alkuteoksesta suom. Pirkko Harainen]. Helsingissä : Otava, 1984. - 31, [1] s. : kuv...
Luettelo äänikirjoista löytyy varsin näppärästi hakusanalla ”äänikirjat”, mutta sana on siis kirjoitettava monikkoon. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia (esim. aineisto, kokoelma, kieli), joilla voit rajata saamaasi tulosta. Voit rajata listan esimerkiksi vain suomenkielisiin CD:lle tallennettuihin aikuisten äänikirjoihin. Jos haluat etsiä vain äänikirjoja, joilla on kaunokirjallisuutta, kirjoita sanan ”äänikirjat” perään ”kaunokirjallisuus”.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämän nimen useimmat heistä näyttävät ottaneen silloin kun ovat kääntyneet avioliittonsa myötä ortodoksiseen uskoon, näin
Paavali I:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Sophie Dorothea Auguste Louise
Nikolai I:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Friederike Louise Charlotte Wilhelmine
Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Marie Sophie Frederikke Dagmar
Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Victoria Alix Helena Louise Beatrice
Nimen merkitys olisi 'Fjodorintytär', tosiasiassa yksikään heistä ei ollut Fjodoria vastaavan Theodor-nimisen henkilön tytär.
Luultavasti uudella nimellä viitattiin heidän kääntymisen yhteydessä valitsemaansa henkilökohtaiseen suojeluspyhimykseen.
Fjodor on venäläinen vastine...
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".
Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
Suurkuvatulostimia löytyy keskustakirjasto Oodista sekä Kontulan kirjastosta.
Oodin laitteella käytetään kirjaston omaa julistepaperia. Materiaalimaksu on 15€ / tulostettu metri. Minimiveloitus on 7,5 euroa. Yhden varauksen aikana voit käyttää enintään viisi metriä materiaalia.
Lisätietoja: https://varaamo.hel.fi/resources/awbpfgq2bgrq
Kontulan suurkuvatulostimen tulosteen minimikoko on 0,4 m eli 3,20€. Käytettävä kirjaston materiaalia.
Lisätietoja: https://varaamo.hel.fi/resources/axyphpkfxmmq?date=2024-01-23
Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.
Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan.
Sivusto nimipäivät.fi kertoo:"
Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-...
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu...
Muikku on espanjaksi albur. Näin sanotaan kirjassa Mat på åtta språk : restaurang & hotell (kirjoittaja Per-Arne Björk, kustantaja Moraförlaget 1995, ISBN 91-630-3810-2). Muikunmäti on puolestaan huevas de albur. Joissakin espanjan kielen sanakirjoissa sana albur tarkoittaa myös salakkaa.
