Sarja on italian television ideoimana. Inspiraation ovat saaneet Samuel Richardsonin romaniista Pamela.
Pamela suomeksi löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.
Katso lisää:
http://www.ilmondodielena.it/elisafl/
http://www.imdb.com/title/tt0319344/
Thomas Brezina on kirjoittanut suomeksi kolmea eri sarjaa. Kaksi niistä on jännäreitä ja yksi eläimistä kertova sarja.
Eläinsarjassa Seitsemän tassua ja Penny on ilmestynyt 20 kirjaa. Uusimpiin kuuluvat Heikomman puolella, Susimetsän salaisuus, Outoja sattumia, Uusi ihastus, Salaperäinen ihailija ja Valaita ja valheita. Tulossa vuonna 2007 on Helliä tunteita. Täydellisen luettelon saat kirjaston tietokannasta.
Neljän keikka -jännärisarjaan kuuluvat osat Aaveratsastaja, Koulun kummitus, 13. lyönti, Kielletyn oven takana ja Räjähtävää suklaata.
Tiger team -sarjassa ilmestyneet kuusi kirjaa,ovat myös jännittäviä, mutta ne on suunnattu vähän nuoremmille lukijoille kuin edelliset.
Lisätietoa kirjailijasta saat Ulkomaisia nuortenkirjoja 1 -...
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Tässä luettavaa aiheesta. Myös ao. kirjojen lähdeluetteloista löytynee hyviä vihjeitä.
Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860. Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Hakapaino)
Kangasmäki, Valtteri. Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883. Jyväskylä, 2011. Opinnäytetyö, luettavissa Internetissä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26780.
Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta. Toimittanut Minna Kilkki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Pesti : elimäkeläisiä tarinoita piioista ja rengeistä....
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama foxtrot "Islanti, satujen saari", joka siis alkaa "Islanti, kaukainen satujen saari...".
Laulun sanat löytyvät seuraavista teoksista:
Kemppi, Usko: Valkohankien maasta (Levytuottajat, 1980)
Kemppi, Usko: Usko Kempin laulelmia. 2 (Musiikki Fazer, 1981)
Kemppi, Usko: Laulelmia 2 : Lauluni sinulle (Musiikki Fazer, 1994)
Lähteet:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Petra Heikkilä on nykyään Tampereella asuva kuvataiteilija. Hänen yhteystietonsa löytyvät tammelantaiteilijat.net-sivustolta:
http://www.tammelantaiteilijat.net/index.php?kuka=Heikkil%E4,%20Petra
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (...
Finnkinon Facebook-sivulla on vastattu kysymykseen elokuvien ohjelmistossa pysymisajasta näin: "riippuu ihan elokuvasta ja kun ohjelmistot tehdään aina viikoksi kerrallaan, ei voida kovin pitkälle etukäteen ennustaa leffan ohjelmistossaoloaikaa."
https://www.facebook.com/finnkino/posts/452203228136128/
Kotkan leffat -sivusto taas kertoo, että täsmällisiä päivämääriä tietyn elokuvan ohjelmistosta poistumiseen ei voi etukäteen määritellä. Eniten vaikuttavat kävijämäärät.
https://kotkanleffat.fi/usein-kysyttya/
Suomen Sekarotuisten Koirien Seura ry on lakkautettu, mutta esim. Etelä-Suomen seropit ry ilmoittaa sivuillaan, että yhdistykseen hyväksytään sekarotuisia koiria ja rotukoiria. Etelä-Suomen seropit yhdistyksen Internet-sivut löytyvät täältä, http://www.esseropit.net/ . (Vastausta päivitetty 3.8.2007)
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät...
Autojen korjausoppaita on kyllä kirjastoissa. Oppaita voitte etsiä aineistotietokannasta asiasanoilla korjausoppaat ja autot. Tietokantojen osoitteita löytyy Kirjastot.fi:sta osasta kirjastot. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan osoite on http://www.helmet.fi .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti:
"Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius,
[Kun tahdot saada minut etsimään
Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
