Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Moona on suomalainen vastine kansainväliselle Monalle. Monan taustalla saattaa olla pyhimyksen nimi Monessa eli Muadhnait, joka saattaa tulla iirin kielen sanasta 'muadh' eli jalosukuinen. Italiassa Mona viittaa madonnaan. Nimi saattaa olla myös lyhentymä nimistä Monika, Ramona tai Simona.
Lisätietoa nimestä löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/mo…
Tässä vielä linkkin Digi- ja väestötietoviraston nimipalveluun, jonka kautta voit selailla kuinka paljon tiettyä nimeä on annettu Suomessa:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981.
Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkz
https://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htm
https://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.html
HS aikakone. 16.8.1981.
Usko, toivo, rakkaus -sanonta tulee Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä (13:13): "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus". Latinankielisessä Raamatussa (Biblia vulgata) sanonta kuuluu seuraavasti: "Nunc autem manent fides, spes, caritas, tria haec: major autem horum est caritas". Perusmuodossa sanonta on latinaksi "fides, spes, caritas".
Taistelija on Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu. Sanat saat juuri ilmestyneestä nuottijulkaisusta Tapio, Kari, (esitt.): Kari Tapion parhaat--Olen suomalainen. F-Kustannus, Helsinki, c2001 (s.56-57). Kari Tapio esittää sen ainakin näillä levyillä:
Suomi soittaa -- Jaksaa vanhakin tanssia 1997
Meren kuisketta 1997
Soitinten käytön kielto ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei ole aivan ehdoton, mutta tarkkaan ottaen vain ihmisen ääntä pidetään kyllin aitona soittimena.
https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkolaulu
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Sanat ovat Heinrich Heinen, ja laulu on suomennettu nimellä Laulun siivin. Suomenkieliset sanat ovat mm. kirjassa Suuri toivelaulukirja 12, joka löytyy monesta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta:
www.helmet.fi
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottikirja "The Book of great rock & roll classics", jossa etsimäsi kappale on. Vastaushetkellä nuottikirja oli varsin hyvin saapuvilla, joten ei kun lähikirjastoon tilaamaan se.
Tabulatuuria ei k.o. opuksessa ole, mutta kysymäsi kitaranuotti/komppi kyllä.
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
