Kysymäsi tarina on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, joka on alunperin ilmestynyt Vaeltava laulaja -nimisessä kokoelmassa v:lta 1935. Nyt se löytyy mm. kokoomateoksesta Runot (WSOY 1981), joka sisältää valikoiman runoja Oiva Paloheimon eri teoksista ja esim. Keskikoulun lukukirja 1:stä (WSOY 1969).
Haut on tehty Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta Selmasta ja Kotimaisesta artikkelitietokannasta ARTOsta, molemmat lieneät käytettävissäsi myös yliopistossasi, joten voit itsekin tehdä haun ao. tietokantoihin asiasanalla tapaamisoikeus. Yritin myös vapaatekstihakua valvon*ja tapaamisoikeu* mutta viitteitä ei tullut yhtään.
Selman osoite on
https://finna.fi
Kirjastoissa käytettävissä tietokannoissa ei ole mahdollista rajata hakua valvontaan vaan asiasanana on tapaamisoikeus. Siksi en voi olla varma, sisältävätkö antamani viitteet nimenomaan valvontaa koskevia kommentteja.
Ohessa viitteitä, joista toivottavasti löydät aiheeseesi liittyviä kommentteja
Tekijä(t): Gottberg, Eva
Nimeke: Perhesuhteet ja lainsäädäntö / Eva Gottberg
Aineisto...
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
Muinaistulien yö (forneldarnas natt) on 1990-luvun Åbolands kulturrådetin ideoima ”perinne”, joka on saanut vaikutteita ruotsinkielisellä rannikkoalueella vietettävästä venetsialaisesta illasta (Venetiansk afton). Juhla on levinnyt sittemmin muuallekin Itämeren rannikolle.
Artikkeleita:
Anne Bergmanin artikkelissa käsitellään mm. juhlan oletettua alkuperää ja vartiotulijärjestelmää.
Bergman, Anne
Forneldarnas natt : framtidstro och historia i samtiden
Julkaisussa: Källan. - Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. - ISSN 1237-8356. 2006 : 1, s. 6-20.
Bröckl, Birgitta
Forneldsnatten : kom för att stanna
Julkaisussa: Skärgård : tidskrift utgiven av Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi...
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Puihin ja metsään liittyvistä uskomuksista ja kansanperinteestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hjelt, Marjut: Taikametsä, tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, 2000. Tässä Jaana Aallon kuvittamassa teoksessa on nimenomaan metsään ja metsän olentoihin liittyviä uskomuksia, tarinoita ja taikoja.
Kovalainen, Ritva: Puiden kansa, 1997
Relve, Hendrik: Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä, 1997
Metsä ja metsänviljaa, (Kalevalaseuran vuosikirja ; 73), 1994.
Jaakko Stenroos on ilmeisesti säveltänyt Valtosen Vaimoke -romaaniin pohjautuvan laulunäytelmän vuosina 1967-68 (ks. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia, hakusana "Valtonen, Hilja" http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/v/valtonen_hilja/ ). Harry Bergström puolestaan on säveltänyt musiikin Valenin Vaalan ohjaamaan Vaimoke-elokuvaan.
Ilmeisesti ainoastaan Bergströmin säveltämä ja Eine Laineen sanoittama laulu 'Vaimoke' on julkaistu nuottina. Kappale sisältyy mm. seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Kauas pilvet karkaavat : Suomifilmin säveliä 1933-2003 / Toimitus Virpi Kari. Helsinki : F Kustannus, 2004
Suuri toivelaulukirja 9. Toim. Aapeli Vuoristo. Warner/Chappell Music 1991.
20 suomalaista ikivihreätä 2. 2. Helsinki : Scandia...
Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Tietoa tekijänoikeudesta on koottu mm. Kirjastot.fi, Kirjastoalakanavalle, ks.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/tekijanoikeudet/
Tekijänoikeuslaissa todetaan, että tekijänoikeus koskee kirjallista tai taiteellista teosta. Teoksen käsitettä valaistaan laissa niin, että mm. taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote voi olla teos ja lisäksi todetaan, että teos voi "ilmetä muullakin tavalla".
"Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
1 §
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote...
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään.
Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Ainakaan Kallion kirjastossa olevista Taiteilijamatrikkeleista ei kysymiäsi nimiä löytynyt. Myöskään verkossa olevasta Kuvataiteilijamatrikkelista ei löytynyt tietoa mainitsemillasi nimivaihtoehdoilla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Googlaaminenkaan ei tuottanut tulosta. Sukunimi auttaisi tietysti paljon etsintää, ilman tarkkaa sukunimeä tietoja on hyvin vaikea löytää.
On myös mahdollista, että kyseessä on sen verran tuntematon taiteilija tai mahdollisesti harrastajataiteilija, mikä selittäisi sen, että tietoa on vaikea löytää. Mikäli kyseinen henkilö on ollut Kankaanpäässä vaikuttajahahmoja, voihan tietysti olla että hänestä saattaisi olla maininta esimerkiksi jossakin paikallishistoriassa. Mikäli taas omistat...
Runo on Ahlstedtin kokoelmassa Unirakastetulle (Suuri suomalainen kirjakerho 1982):
Olen kaunis
sen katseet sanovat
mitäpä iloa siitä
nyt enää kenellekään.
Jos haluat lainata videon, jonka ikäraja on 15 vuotta, niin silloin sinulla on oltava ikää vähintään sen verran.
Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta velvoittaa kirjastoja lainattavien videoiden ikärajojen merkitsemiseen ja näiden noudattamiseen lainauksessa.
Valtion elokuvatarkastamo määrää ikärajat, kirjasto ei voi vaikuttaa ikärajoihin.
