Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Temperamaalauksen sideaineena on perinteisesti käytetty kananmunaa, valkuainen: LAIHA MUNATEMPERA, keltuainen: RASVAINEN MUNATEMPERA. Sen lisäksi liimasideaineksen pohjana on käytetty kaseiinia eli maidon valkuais- eli juustoainesta, johon sekoitetaan unikkoöljyä ja hartsia, jolloin kyseessä on KASEIINITEMPERA. Arabi- ja kirsikkakumista sekä eläin- ja kasviliimoista voidaan sekoittaa rasvaöljyjen kera KUMITEMPERA. Muovitemperan sideaineena on muoviliimaemulsio. Myös mehiläisvahaa käytetään liima-aineena.
Lähteenä Veikko Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi
Alla Hämeenkosken paikallishistorian teos ja muita aiheeseen liittyviä teoksia.
Lähteenä Suomen kansallisbibliografia, joka löytyy
https://finna.fi
Kosken pitäjän vaiheita / kirjoittanut: Aura Jurva
Julkaisija: [Hämeenkoski] : [Hämeenkosken tili ja notariaatti] , 1999
Kotiseutumme värikuvina : Kärkölä ja Hämeenkoski / [toimitus: Jan Södersved ... et al.]
Julkaisija: Lohja : Aero-kuva , 2005
Sata vuotta hämeenkoskelaista urheilua 1897-1997 : Kosken Kuohu 90 vuotta, Hämeenkoskettaret, koskelaista suojeluskuntaurheilua, Kosken Kopparit, Pihkasalmen Piristys, Koski HL -71, SC Kosken Dynamo, Hämeenkosken Ratsastajat, Putulan nuorisoseura Riento ja sen urheiluosasto Voima / koonnut Uljas Kiuru
Kosken Hl VPK:n naisjaoston 15-vuotishistoriikki...
Elias-nimen tausta on uskonnollinen. Alun perin nimi tulee heprean Elijah-nimestä, joka tarkoittaa ”Jahve on Jumalani”. Elias on Elijah-nimen kreikkalainen vastine. Tunnetuin tämänniminen suomalainen on Kalevalan kokoaja ja suomen kielen kehittäjä Elias Lönnrot (1802-1884). Elias on ollut Suomessa almanakassa jo 1700-luvulla. Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. nimi siirrettiin vuonna 1929. Samaan aikaan vietetään myös Mikael Agricolan päivää, sillä hän kuoli 9.4. vuonna 1557. Huhtikuun yhdeksäntenä vietetään siis suomen kielen päivää ja se on liputuspäivä.
Elias oli tavallinen nimi jo keskiajalla. Erittäin suosituksi nimi on tullut 2000-luvulla. Se on suosittu Suomessa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten poikien nimenä. Myös...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Frank-monihaku on hyvä aineiston paikantamiseen, mutta en välttämättä suosittelisi sitä noin haastaviin hakutehtäviin. Frank kaivaa tietonsa monista eri tietokannoista, eivätkä sen hakuominaisuudet ole siksi parhaat mahdolliset tällaiseen.
Sen sijaan suosittelisin käyttämään kirjojen hakemiseen esimerkiksi osoitteesta https://finna.fi löytyvää Fennica-tietokantaa. Alfamerin julkaisemat kirjat saa siellä esiin sanahaulla kirjoittamalla hakukenttään ”Alfamer”. Jos haluat saada vielä tietyn automerkin kirjoja, lisää automerkki hakusanaksi. Esimerkiksi hakusanat ”Alfamer” ja ”Fiat” kaivavat esiin useita Alfamerin julkaisemia Fiatin korjausoppaita. Hakusanat ”Autodata” ja automerkin nimen kirjoittaminen Fennican hakukenttään näyttävät tuottavan...
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Aale Tynnin teoksesta Kootut runot löytyy Kalastajan tytär -niminen runo. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi/.
Teokset ovat ilmestyneet alkukielellä 1869-1870 lehden jatkokertomuksena. Suomeksi ne julkaistiin ensi kerran yhteisniteessä Sukelluslaivalla maapallon ympäri 1916. Nide sisältää teokset Merten alitse, Kapteeni Nemo ja Nautilus.
Pääkaupunkiseudulla ei löydy Follettin kuunnelma Maata etsimässä, mutta se löytyy alkuperäisenä nimellä Earthsearch ja on lainattavissa.Siinä on 4tuntia 25 minuttia kuunnelmaa, joten se ei ole kokonaisuudessa koska Earthsearch 1 ja 2 on esitetty yhteensä 20:ssa 30 minuutin osassa vuosina 1981 ja 1982.
Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löydy lainattavaa aineistoa tällä nimellä.
Wikipediasta hakusanalla Maata etsimässä löytyi seuraava tieto: "Sarja on kirjastoluetteloiden mukaan saatavana muutamissa kirjastoissa lainattavina äänikasetteina[1], mutta kaukolainapyyntöön vuonna 2006 saadun vastauksen mukaan kasetteja ei loppuunkulumisen vuoksi voi lainata".
Katso lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maata_etsim%C3%A4ss%C3%A4
http://en.wikipedia...
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
Kyseessä on Enid Blytonin Salaisuus-sarja (The Five Find-Outers Mystery Series). Sarjassa on 15 kirjaa ja ne suomennettiin vuosien 1962 ja 1967 välillä.
Salaisuus-sarjan kirjoissa seikkailevat naamioitumisen mestari Pulla sekä Larry, Bes, Riki ja Kris ja skotlanninterrieri Nono.
http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/enid-blyton-salaisuus-sarja.html
http://www.enidblytonsociety.co.uk/five-find-outers.php
https://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas...
Jo löytämiesi teosten Hoffren, Jouko: Riihimäen historia 1 ja Mäkinen, Eino: Riihimäki vuodelta -59 lisäksi löytyivät seuraavat teokset:
-Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Neljännesvuosisata seurakuntatyötä Riihimäellä (1946)
- Penttilä, Kalevi: Riihimäen kirjaston historiaa (1986)
- Penttilä, Kalevi: Sata vuotta koulutoimintaa Riihimäellä 1879-1979 (1979)
- Riihimäki 1870-1970
- Penttilä, Kalevi : Asemakylästä kaupungiksi (1998)
- Varmanen, Väinö : Hiukan Riihimäen historiaa (1983)
Kysy näitä oman kirjastosi kautta kaukolainaksi, jollei niitä ole omassa
kirjastossasi. Jos haluat etsiä vielä lisää, on kaikki Suomen yleiset kirjastot, joiden kokoelmatietokannat ovat internetissä, löydettävissä osoitteessa: http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp...
Varsinaista elämäkertaa ei Hellaakoskesta ole Kupiaisen teoksen jälkeen tehty. Kiinnostavia julkaisuja voisivat kuitenkin olla "Viimeinen dinosauri--Aaro Hellaakoski 1893-1952 näyttelyjulkaisu" / [näyttelyn tekstit Raija Majamaa] Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki, 1993,ISBN 951-45-6411-1. // Valkonen, Kaija: "Suurin on rakkaus". WSOY, Porvoo, 1997, 951-0-21783-2 (mm. Aaro ja Lempi Hellaakosken rakkauskertomus). // Leikola, Anto: "Hellaakoski, elävä runoilija : kolme tekstiä Aaro Hellaakoskesta". Oulu : [Oulun yliopisto], 1984, ([Eripainossarja] / Oulun Yliopisto. Historian laitos; n:o 97), ISBN: 951-42-1664-4 (nid.). Teosten saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainoja voi olla kerralla enintään 40 kappaletta. Niistä DVD-levyjä voi olla korkeintaan 5, mutta kirjoja voi olla vaikkapa tuo 40 kappaletta. Nämä rajoitukset ja muita käyttösääntöjen asioita löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/.
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
