Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
Sairaalassa syntyneiden tietojen pitäisi löytyä äidin nimellä syntymäsairaalan tai lähimmän keskussairaalan arkistosta. Vuodesta 1987 lähtien kaikista Suomessa syntyneistä lapsista on kerätty tiedot myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteriin (syntymärekisteri).Syntymää koskeva tietoja 1980-lukua edeltäviltä vuosikymmeniltä voi joutua etsimään kansallisarkistosta tai maakunta-arkistoista.https://thl.fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/syntynee…
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto...
Juhlavalan eli kaksipolvisen trikoon, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden runon on kirjoittanut Jukka Ukkola. Runo on julkaistu Kaleva-lehdessä 28.10.1997. Runo löytyy myös mm. Liisa Jaakonsaaren Päätalo-instituutissa pitämän esitelmän lopusta:
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm
Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
Lähdettä jossa olisi laajasti vertailtu eri maiden julkisten verovarojen kohdentamista ei löytynyt, vain hajatietoja. Valtiot kun tuppaavat laatimaan vain budjetteja, mutta eivät toimintakertomuksia. Valtioiden budjetitkin usein muuttuvat vuoden kuluessa. Verovarojen käytöstä on varmasti virallista tietoa olemassa (Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä tästä aiheesta. Yhteystiedot: Eduskunnan kirjasto, 00102 EDUSKUNTA
Puhelin ja Fax
(09) 4321 / keskus
(09) 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu
(09) 432 3432 / tietopalvelu
+358 9 432 3423, +358 9 432 3432 (ulkomailta)
(09) 432 3495 / Fax
+358 9 432 3495 (Fax ulkomailta)
Suuri osa eri maiden verovarojen kohdentamisen välistä eroa ilmentävistä kirjoituksista on ilmestynyt artikkeleina ja...
Kollegani ehdottivat tällaisia sarjoja:
Hagmar, Pia: Etsiväpartio-sarja
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja
Kelly, Fiona: Mystery Club -sarja
Larry, H. I.: Zac Power -sarja (kylläkin agenttijuttu mutta voisi toimia)
Lawrence, Caroline: Roomalaismysteerit-sarja
Lehtiö, Jaana: Taika Valo -sarja
Lindgren, Astrid: Kalle Blomkvist -sarja
Lähteenmäki, Laura & Lähteenmäki, Ville: Salakari-sarja
Mack, Tracy: Baker Streetin iskuryhmä -sarja
Musta kaista -sarja (eri kirjailijoiden kirjoja)
Veirto, Kalle: Kivimutka-sarja
Venho, Johanna: Okulus-sarja
Widmark, Martin: Lasse-Maijan etsivätoimisto
Lisäksi tässä olisi vielä ehdotuksia yksittäisistä tai kaksittaisista etsiväkirjoista:
Billow, Jan Ivar: Aaveprikaati ja Sininen Naamio
Colfer, Eoin:...
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin...
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta lainattua aineistoa ei voi palauttaa naapurikuntien kirjastoihin. Hämeenlinnan seudun kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri, mutta kirjastojen aineistoa ei kuljeteta yli kuntarajojen. Hämeenlinnan kaupungin rajojen sisällä Hämeenlinnan lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen eli pääkirjastoon, Jukolan tai Tuomelan lähikirjastoon tai kirjastoautoon.
Anneli Saariston esittämän kappaleen "La dolce vita" on säveltänyt Matti Puurtinen ja sanoittanut Turkka Mali. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta ja maakuntakirjastojen monihausta emme löytäneet sitä italiankielisenä.
Suomen äänitearkiston tietokannasta löytyy samanniminen kappale, jonka esittäjä on Gonzales. Emme saaneet kuitenkaan selvää, onko kyseessä sama melodia. Kyseessä on single-levy. Emme löytäneet kirjastoa, josta sitä saisi lainaksi.
After Dark -yhtyeeltä löytyy "La dolce vita", mutta emme voineet levyltä tai nuotista tarkistaa, onko siinä sanoja vai pelkkä melodia ainoastaan.
Jyväskylän luokassa 78.355 (elokuvamusiikki) on WORLD cinema classics [Äänite] : songs from movies around the globe. Siinä on kappale "La dolce...
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.
Thomas Brezina on itävaltalainen kirjailija, saksankielisen kielialueen suosituimpia. Karo Hämäläinen on käsitellyt asiaa Tyyris Tyllerön numeroissa 2/1998 sivu 11-14, 49 ja 3/1998 sivu 40-43, 57. Kopioita artikkeleista voi pyytää vaikkapa oman kirjaston kautta.
Thomas Brezinasta löytyy tietoa myös Mervi Kosken kirjoittamasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjasta.
Brezina on syntynyt Wienissä 1963. Hänen kirjojaan on käännetty ainakin 24 kielelle. Kirjoja hän on kirjoittanut jo lähes 100. Hän asustaa myös Lontoossa ja Itävallan Unicef-lähettilääksi hänet nimitettiin vuonna 1996. Hän pitää tärkeänä puolustaa lasten oikeuksia.
Suomeksi Brezinan kirjoja alkoi ilmestyä vuonna 1999.
Brezinasta on kysytty aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät...
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
Hei,
Vaski-kirjastojen ainoa vapaalta näyttävä nide näyttäisi tosiaan olevan Velkuan kirjastossa. Siihen ei voi tehdä varausta.
Kysyin tätä Naantalin kirjastosta.
Työtoverini kuulivat puheluni ja käsittelivät juuri palautuskirjoja, joiden joukossa oli tämä kirja. Se on ollut meillä korjattavana ja siis palautui tänään.
Nyt olisi selvintä, että laitan kirjan nimellänne varattuihin pääkirjaston vastaanottoon. Se on sieltä noudettavissa viiden päivän aikana. Tänään kirjasto suljetaan klo 18.00. Seuraavan kerran avataan sunnuntaina 12.00- 18.00.
VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
