Markus - (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty)kansanomainen muoto Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien Suomessa kastettu kaimoja
Miia, Mia - kansanomaisessa käytössä Mirjamin ja Mirjan kutsumamuoto, ensin kuitenkin Marian rinnalla almanakassa.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet ja tarkasti kyseisellä nimellä. Vastausten arkistoa pääsee selaamaan Kysy kirjastonhoitajalta -aloitussivun oikeasta reunasta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Kirjastot.fi:n tuottamasta Frank-monihausta ei tarkoitukseen sopivaa video- tai dvd -tallennetta löydy. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi
Kirjoja löytyy kyllä. Tässä poimintoja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista: http://www.helmet.fi
Auton rakenne. 1 : Moottori ja tehonsiirto
Kirja on tarkoitettu autoalan perusopintoja ja ammattitutkintoja suorittaville.
Pienmoottorit ja työkoneet : käyttö, huolto ja korjaukset / Osmo Perälä
Virittäjän käsikirja. 1 : nelitahtimoottorit v. 1990 / Mauno, Esko
Virittäjän käsikirja. 4 : Kaksitahtimoottorit v. 1993 / Mauno Esko
Sähkömoottorikäytöt ja -asennukset / [julk.] Ammattikasvatushallitus 1989
Jos kotikirjastosta kirjoja ei löydy, voi ne tilata kaukopalveluna kotikirjaston...
Näistä kirjoista saattaa löytyä tietoa kyseisestä aiheesta:
TEKIJÄ Heikinmäki, Maija-Liisa
TEOS Suomalaiset häätavat : talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet
Kirjassa on tietoa mm. hääparin pukeutumisesta ja koristautumisesta. Sivulta 267 löytyy esim. tällainen tieto: "Kädessä kannettava morsiusvihko on ensi kertoja nähty tämän vuosisadan alussa, mutta yleiseksi se pääsi vasta 1930-luvulla. Vielä tuolloin monet morsiamet taittoivat kimppunsa kotipihan kukkasista."
TEKIJÄ Fogg, Marnie
TEOS Vintage weddings : one hundred years of bridal fashion and style
TEKIJÄ Kaunisto, Tiina-Emilia
TEOS Siksi tahdot : hääkirja / Tiina-Emilia Kaunisto & Erika Voutilainen
TEOS Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] ; [valokuvat...
Yksityiskohtaista suomenkielistä aineistoa ei aiheesta löydy.
Muinaisen Egyptin maanviljely oli täysin riippuvainen Niilin tulvista, jotka aiheutuivat trooppisen etelän kaatosateista Abessinian ylängöllä. Tulvaveden mukanaan tuomat lietteet olivat peräisin Abessinian vuoriston tuliperäisten kivilajien tuhkakerroksista. Tarkempaa tietoa lietteen koostumuksesta ei lähteistämme löytynyt.
Tietoa Niilin tulvista ja maanviljelystä muinaisessa Egyptissä suomeksi löytyy esim. teoksista:
Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri (Otava 1994)
Grimberg, Carl: Kansojen historia : osa 1 (WSOY 1980)
Montet, Pierre: Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY 1982)
Salonen, Armas ; Holthoer, Rostislav : Egypti ja sen kulttuuri (Otava 1982)...
Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta.
Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta. Suomalaisessa paikannimikirjassa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) todetaan nimen alkuperän jäävän useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin (Inarijärven) nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä kuten monet muut suurten vesistöjen nimet. Tarkemmin aiheesta voi lukea edellä mainitusta kirjasta, joka on julkaistu sivuilla https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja .
Taarna Valtosen blogissa Monikielisen Inarin paikannimet on tietoa myös nimeen liittyvästä uudemmasta tutkimuksesta
http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-…
Harakka huttua keittää on kansanruno, josta on olemassa monia versioita ja jonka tekijää ei tunneta. Kirjassa Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toimittanut Mervi Koski, Karisto 2004) on s.168-9 kaksikin versiota:
"Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään
ja suolat joukkoon heittää.
Hyppää kivelle,
hyppää kannolle,
lentää suuriin puihin.
Hups vaan, kuperiskeikkaa
ja puurot toisten suihin!"
"Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään,
Pyrstöllänsä puistelee,
Nokallansa koittelee,
Panee suolaa,
Panee sokeria.
Antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle...
Jim Rowlandsin englanninkielinen teos "Kites to make and fly" , 1989, ISBN 0-8521-9801-9, on mielestäni varsin käyttökelpoinen. Kirjassa on erittäin selkeät, verraten isokokoiset piirrokset ja valmistusohjeet.
Suomalaisen alan uranuurtajan Mårten Bondestamin kirjat "Lennä, lennä leijani", 1982, ISBN 951-35-2743-3 ja "Better kites--Parempia leijoja", 2000, ISBN 951-98450-0-3, ovat myös tutustumisen arvoisia. Kuvitus on Rowlandsin kirjaan verrattuna kuitenkin epäselvempi. Toisaalta Bondestam antaa seikkaperäisiä ohjeita leijan lennätyksestä, säädöistä, pulmatilanteista jne. Eli kannattanee tutustua näihin kaikkiin.
Jos haluat perehtyä aiheeseen perusteellisemmin, Maxwell Edenin "The magnificent book of kites--explorations in design,...
Kirjoja löytyy melkoisesti Helmet sanahaulla: yhdysvallat 1950-luku ja pudotusvalkikosta aineistorajaus kirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Tässä poimittuna muutamia kirjoja rajattuna vielä tarkemmin:
yhdysvallat 1950-luku muoti
Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s / Tina Skinner
yhdysvallat 1950-luku autot
Standard guide to American muscle cars / John Gunnell
American beauties : famous cars in sound and vision, Kuvateos amerikkalaisista 50- ja 60-lukujen autoista, 1 kirja (104 s.), 4 CD-äänilevyä
Crome : glamour cars of the fifties / Brian Laban
Great American automobiles of the 50s / Richard M. Langworth
yhdysvallat ruoka**
American heritage cookbook : classic regional dishes in 200 step by step recipes
I love...
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Helsingin pääkirjaston uutisalueella on luettavissa vanhoja sanomalehtiä mikrofilmiltä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html
Paperikopio mikrofilmistä maksaa 5 markkaa sivu. Pääkirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8 ja uutisalueen puhelinnumero 310 85426.
Robin Cook on 4.5.1940 New Yorkissa syntynyt amerikkalaiskirjailija. Hän on siviiliammatiltaan silmäkirurgiaan erikoistunut lääkäri. Cookilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Tappava tartunta, Sfinksi, Pahuuden paluu, Pahuuden paluu, Kuoleman ruhtinas, Kooma, Kohtalokas hoito, Aivoklinikka, Elämän merkit, Sokea piste, Pahan valta, Tahdon valtiaat, Aivot, Mutantti, Tuomio, Kooma, Virus, Kuume.
Suomeksi kirjailijasta löytyy tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista ja kirjallisuusarvosteluista: Portti no:4 1998 s.144-145, Ruumiin kulttuuri no: 3 1994 s.38, Savon sanomat 3.3.1998 ja Turun sanomat 21.3.1998.
Lisäksi voit etsiä suomeksi julkaistuista kirjoista kirja-arvosteluja
Kirjallisuusarvostelu-lehdestä kirjojen julkaisuvuosien mukaan.
Janne on ruotsalaisperäinen kutsumamuoto Johannes-nimestä. Suomessa nimi on tunnettu jo keskiajalla. Johannes-nimen (hepr. Jahve)merkitys on 'Jahve on armollinen'.
Lähteet: Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4.uud.p. 2005
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Hei!
Ensimmäinen kirja on varmaankin Grimmin 12 tanssivaa prinsessaa, josta on olemassa uudempia versioita ja vuonna 1978 tehty kuvakirja. Sitä on saatavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastonvarastosta sekä Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen ja Kortepohjan lähikirjastoista. Toiseen kysymykseen emme löytäneet vastausta. Kirjaa kannattaa kysyä vileä esim. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista Tampereelta sähköpostilla: sni@sci.fi
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en valitettavasti kysymykseesi löytänyt. Tässä kuitenkin etymologiaa sanoista, joista voi päätellä myös makuuhuoneen etymogoliaa.
Kaisa Häkkinen määrittelee kirjassaan maata-verbin seuraavasti:
Maata-verbillä tarkoitetaan pitkällään olemista, lepäämistä yms. Verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan moata, vepsän magatta, vatjan magata, viron magada ja liivin magatõ. Sanavartalo on esitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jolle rekonstruoitua alkumuotoa *mako(ja)n- vastaa mm. nykysaksan machen ”tehdä”. Selitys on periaatteessa mahdollinen, mutta germaanisen verbin alkuperäinen merkitys on kovin yleinen, itämerensuomen *maka-vartalon lainaperäisyyttä on vaikea sitovasti osoittaa. Verbi...
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
