VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Olemme etsiskelleet tiedustelemaasi ohjelmaa Suomen yleisten kirjastojen yhteisen tietolistan avulla.
Eräs vastaaja arvelee vastauksessaan näin:
"Tuli mieleen Sinisen talon nalle (bear in the big blue house). Voisiko olla tämä? En muista onko siinä kissaa, mutta nalle ja kuu ja muita eläimiä. Kuulla on silmät ja suu ja se laulaa nallen kanssa. Youtubesta löytyy pätkiä: http://www.youtube.com/watch?v=ofmQXEB_Hvo "
Muita vihjeitä emme saaneet. Toivottavasti Sinisen talon nalle on etsimäsi ohjelma.
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat".
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Lappeenrannan ensimmäisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, ja se otettiin käyttöön lopullisesti marraskuussa 1927. - Veden menekin kasvaessa päätettiin rakentaa uusi suurempi vesitorni. Uuden säiliön paikaksi ehdotettiin "entisen säiliön paikkaa, sen yläpuolelle." Lappeenrannan kaupungin rakennustoimistossa tehtiin piirustukset ja suunnitelmat uutta vesisäiliötä varten, joihin konstruktiopiirustukset laati Insinööritoimisto Rosendahl & Fredriksson. Vesitorni tuli käyttöön 8.9.1955.
Lähde: Salla, Pentti: Lappeenrannan vesilaitos 1926-1956, [1956?]
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
Tästä taiteilijasta ei ole juurikaan saatavana tietoja. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu edelliseen kysymykseen hänestä näin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=943aa7db-e90…
Suomenkielinen Wikipedia toteaa Väinö Siikaniemen olevan perinnesävelmän Emma yleisimmin tunnettujen sanojen (Oi muistatkos Emma,sen kuutamoillan) tekijä. Mihin dokumentteihin tämä tieto perustuu, on epäselvää, sillä Wikipedian tietoa ei viitata mihinkään.
Viola-tietokannassa Siikaniemi on merkitty sanoittajaksi jo vuonna 1929 tehdyn Leo Kaupin esityksen kohdalla. Onko tieto peräisin itse levyn etiketistä, sitä en pysty vahvistamaan. Toisaalta samaisessa tietokannassa on myös kirjauksia, joissa saman tekstin tekijäksi on merkitty Evert Suonio. Myös tämän tiedon lähde on epäselvä.
Tässä on selkeä ristiriita, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kaksi sanoittajaa olisi päätynyt täsmälleen samoihin alkusanoihin. Ilman perusteellisempaa...
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainakin seuraavat teokset:
Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997
Wessman, Erkki: Rentun ruusu - kohtaamisia Irwin Goodmanin kanssa, 1991
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986
Goodman, Irwin: Raha ratkaisee [muistiin merkinnyt Veikko Salmi], 1967
Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Lisäksi Irwinin diskografia löytyy lehdestä Rare 1992:1.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy lisäksi pari lehtiartikkeliviitettä:
Kohi, Hanna Lauluäänen "ydin" Musiikin suunta 1992 ; (14) ; 3 ; 18-22
Irwinismi oppositiossa / koonnut: Jukka Lindfors Suomi 1991 ; 2 ; 28-37
Irwin Goodman Soundi 1991 ; (...
Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Children´s literature : an illustrated history /edited by Peter Hunt, ISBN 0-19-212320-3 (sid.)
Townsend, John Rowe: Written for children : an outline of english-language children literature, ISBN 0-14-021920-X (nid.)
Darton, F.J.: Children´s Books in England: five centuries in social life, cls0126714.
Green, Roger Lancelyn: Tellers of tales : children's books and their authors from 1800 to 1964. London 1965.
Nämä ovat kirjoja, jotka ovat saatavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastosta ja kaukolainattavissa myös muualle maahan. Lisää kirjallisuutta löydät mm. netistä, ks. esim. http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/HistoryofChildLit/readhis.html. Yleiskuvaa aiheesta saat esim....
Italian ilmastosta löytyy tietoa mm allaolevista linkeistä:
http://www.italiantourism.com/climate.html
http://www.mytravelguide.com/travel-tools/climate-graphs/Italy.php?nav=
En ole valitettavasti löytänyt tilastollista julkaisua missä Italian eri osien turismia olisi esitetty. Ehkä Italian suurlähetystö voisi auttaa tässä.
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on lainattavana paljon erilaisia englannin kielen kursseja, sekä kirjoja että äänitteitä (kasetteja ja cd-levyjä). Lisäksi kielikursseja on myös videoina, dvd-levyinä ja tietokoneella käytettävinä cd-rom-levyinä. Jos haluaa opetella nimenomaan ääntämistä, kannattaa valita kielikurssi johon kuuluu myös äänite. Varsin uusi englannin kielen kurssi, johon kuuluu kirja ja cd-levy, on Steps into English 1, tekijä Liisa Huhtala-Halme. Kyseinen kielikurssi on alkeistasoa ja tarkoitettu aikuisopiskelijoille. Vuodelta 2001 olisi alkeistason kielikurssi itseopiskelijoille, johon kuuluu äänikasetti ja kirja, nimeltään Get on!: communicative English for adult beginners, tekijä Kaija Ervola. Tässä on vain pari...
