Suomalaiseen almanakkaan Sara tuli vuonna 1995. Sara nimi tosin löytyy jo 1700-luvun suomalaisessa almanakassa. Sara on vanha heprealaisperäinen naisen nimi, joka merkitsee ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa nimeä kantaa Abrahamin vaimo. Meillä rinnakkaismuoto on Saara, ja englanninkielisillä alueilla Sarah. Nimi on ollut Englannissa käytössä jo 1200-luvulla muodossa Sarra, ja 1700-luvulta lähtien Sarah. Suomessa Sara nimen suosio alkoi 1990-luvulla ja vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen yleisin ensimmäinen etunimi.
Lähteet: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
E.G. Withycombe: The Oxford dictionary of english christian names (Oxford 1977
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole suomennettu, koska sitä ei löydy Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi Fennicaan on periaatteessa listattu kaikki suomalainen kirjallisuus. Hillin kirjoista on suomennettu ”Linnan kuningas” (”I’m the King of the Castle”), ”Rebekan varjo” (”Mrs de Winter”) ja ”Yön lintu” (”The Bird of Night”) sekä kirjavalioiden lyhennelmänä ”Taulun vangit” (”The Man in the Picture”).
Jos kirja olisi mielestäsi niin kiinnostava, että se pitäisi suomentaa, voit vaikka ehdottaa sitä kustantamolle. Viimeksi Hillin kirjan näyttää kustantaneen WSOY, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/show.
On olemassa kaksi samannimistä laulua. Kumpaakaan ei ikävä kyllä ole saatavilla HelMet-kirjastoista. Toinen vanhempi on Yrjö Väsärin (Göran Ödnerin salanimi)1955 saveltämä Syntymäpäivävalssi, joka sisältyy Lahden kaupunginkirjaston käsikirjaston kokoelmaan Musiikin tietopalvelukansio. Tämä teos alkaa sanoilla "Lakastuu kukkaset kauneimmatkin" ja se kuuluu myös Kansalliskirjaston, http://www.kansalliskirjasto.fi/index.html ja Suomen Jazz & Pop Arkiston, http://www.jazzpoparkisto.net/digitoimisto.php kokoelmiin. Toinen on Mauri Kivikosken säveltämä ja se alkaa sanoin "Maailma muuttuu ja aika rientää" ja kuuluu nuottikokoelmaan Maurin viisuja (2008), joka on saatavilla muutamista maakuntakirjastoista kaukolainaamalla.
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota...
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Suomen eduskunnan sivulta löytyy tieto pisimpään valtiopäivillä istuneista kansanedustajista http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hx8200.htm
Tilaston mukaan Ilkka Kanerva ja Esko-Juhani Tennilä ovat istuneet pisimpään: 32 valtiopäivillä.
Kyse on ilmeisesti kosketinsoitinten soitonoppaista. Valitettavasti sellaista alkeisopasta, johon kuuluisi äänite, ei löytyne pääkaupunkiseudun kirjastojen, ns Helmet-kirjastojen, kokoelmista. Voitte itse tutkia osoitteessa http://www.helmet.fi soitonoppaitten sijaintitietoja. Valitkaa Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään esim "kosketinsoittimet soitonoppaat" tai "kosketinsoittimet alkeet". Näin saatte viitteet esim kirjasta Sointujen salaisuus : Sointuopin alkeet ilman nuotteja : 48 sointua pianolle, pianoharmonikalle, uruille ja muille kosketinsoittimille Myös kirjan Playing the piano and keyboards tiedot löytyvät Helmet-hausta. Jälkimmäinen löytynee tällä hetkellä kirjasto Omenan lastenosastolta, lastenaineistotiedustelut p. 816 57726.
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole...
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Runo Kesäyö on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Huojuvat keulat vuodelta 1946. Kysymäsi kohdat kuuluvat näin:
- kaikki kukkien kansa
- minunkin sisällä soi
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Tokihan ilmaisia e-kirjojen lukuohjelmia on. Niitä ovat esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluissa käytettävät Adobe Digital Edition, jonka voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/fi/products/digital-editions/download.html, ja Bluefire Reader, jonka saa osoitteesta http://www.bluefirereader.com/windows-app.html.
Helmet-kirjastojen e-kirjat ovat asiakkaille ilmaisia. Niistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(….
Jos kaipaat ilmaisia ja vapaasti käytettäviä e-kirjoja, vanhoja tekijänoikeuksista vapaita teoksia löytyy suomeksi runsaasti Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi.
Ainakin maastokartoista löytyy tiedot Suomen järvien syvyyksistä.
Näitä karttoja löytyy pääasiassa Helsingin, Espoon ja Vantaan pääkirjastoista. Suuri osa niistä on vain käsikirjastossa, ei siis lainattavissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) saat niistä luettelon käyttämällä hakusanaa maastokartat.
Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/...
