Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä
Kotimaisten teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainiosta käännöstietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php . Myös kansallisbibliografiamme Fennica osoitteessa http://finna.fi antaa tiedot käännöksistä, kun haet alkuperäisteoksen nimellä.
Valitettavasti Helsingin kirjastoissa ei ole tällaista tulostusmahdollisuutta valokuville, koska kirjastoilla ei ole konekohtaisia tulostimia. Eli samalle tulostimelle tulostuu samanaikaisesti useamman tietokoneen tulosteita. Tällaiselle erikoispaperille saattaa siis vahingossa tulostua jonkin toisen koneenkäyttäjän aineistoa.
On kuitenkin olemassa paitsi valokuvausliikkeitä, myös internetin kautta toimivia digikuvapalveluita. Seuraavassa linkki MikroBitti-lehden artikkeliin, jossa on vertailtu näitä palveluita:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/06/tulostuspalvelut/
Raamatun sanotaan vievän tekstitiedostona (txt) noin 4 megatavua tilaa. Raamatun sivumäärä on noin 1400 sivua. Näin megatavuun mahtuisi noin 350 sivuinen kirja.
Lähde: http://www.sahkokirja.fi/laitteetjaformaatit/tiedostoformaatteja/
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa...
Presidentti Niinistön aloitteesta tasavallan presidentin palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Ministerien palkkio vastaa eduskunnan varapuhemiehen palkkiota ja pääministerin palkkio vastaa eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota.
eli on 14448 euroa kuukaudessa.
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/palkkiot-ja-sidonnaisuudet (sivu on väliaikaisesti poissa käytöstä)
Aikuiskoulutusopas 2001 - jota voit kysellä tutkittavaksi Työvoimatoimistosta tai kirjastoista, tai selata osoitteessa http://www.oph.fi/koulutusoppaat/aikopas/ - kertoo, että ammatillista opettajankoulutusta tarjoavat yliopistojen lisäksi mm. Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut, sekä Helia Helsingissä ja Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta. Pääsyvaatimuksista ja kelpoisuuksista saat myös tietoja oppaasta, joten suosittelen, että tutustut siihen!
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit...
Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita:
-Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991)
-Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927)
-Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997)
Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana.
Linkki:
http...
Yleisohjeena voisi sanoa ettei sanomalehtiä lainata eikä aikakauslehtien tuoreinta numeroa. Joitain aikakauslehtiä voi lukea vain kirjastossa, mutta nämä rajoitukset voivat olla kirjastokohtaisia, joten en voi vastata täsmällisesti kysymykseen. Jos tiedetään lehden nimi ja numero pystyn vastaamaan saako sen lainaksi.
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en valitettavasti kysymykseesi löytänyt. Tässä kuitenkin etymologiaa sanoista, joista voi päätellä myös makuuhuoneen etymogoliaa.
Kaisa Häkkinen määrittelee kirjassaan maata-verbin seuraavasti:
Maata-verbillä tarkoitetaan pitkällään olemista, lepäämistä yms. Verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan moata, vepsän magatta, vatjan magata, viron magada ja liivin magatõ. Sanavartalo on esitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jolle rekonstruoitua alkumuotoa *mako(ja)n- vastaa mm. nykysaksan machen ”tehdä”. Selitys on periaatteessa mahdollinen, mutta germaanisen verbin alkuperäinen merkitys on kovin yleinen, itämerensuomen *maka-vartalon lainaperäisyyttä on vaikea sitovasti osoittaa. Verbi...
Laulu on nimeltään Kanttarelli Kai (Knutte kantarell), ja sen ovat säveltäneet Jan Hulten, Marcello Manci ja Mario Zelinotti. Jens Lisell on joko yksi säveltäjistä tai alkuperäinen sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson.
Löysin tämän laulun vain äänitteenä: Katin esittämänä äänitteeltä Ki kii kii (julkaistu äänilevynä ja C-kasettina) ja Ihme ja kumma : lasten parhaat suosikit -nimiseltä cd-levyltä, jossa ei ole esittäjätietoja. Nämä tiedot löytyvät Viola-tietokannasta (finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Tässä tapauksessa sanat voisi saada siten, että kuuntelee äänitteen ja kirjoittaa sanat muistiin.
Runojen tulkitseminen ei ole yksinkertaista enkä osaa antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, millaisiin tilanneisiin runo sopii. Tällä kertaa on kuitenkin mahdollista kysyä runoilijalta itseltään. Otin Heli Pukkiin yhteyttä hänen Ideri-yrityksensä kautta ja näin runoilija-taiteilija kertoi kyseisestä runosta:
"Silta-runon toivon jokaisen lukijan tulkitsevan omalla tavallaan...huomiseen ja läheiseen uskovana, lohduttavana, auttavana, kättä ojentavana ja kannustavana, rohkaisevana, surun yhteisenä jakamiskokemuksena... Olen saanut itse kokea ympärillä olevan avun tärkeyden, jo ihan siinä että tietää avun olevan lähellä jos sitä vain tarvitsen. Toivoisin että käden ojentaminen ja auttaminen olisi aina ihmiselle tärkeä osa tätä elettyä elämää...
Arto Kivimäen Roomalaisesta kalenterista vastausta en löytänyt, mutta internetistä löytyi erinäisiä linkkejä Google-hakukoneella http://www.google.com .
Hakusanoilla roma ja "vernal equinox" (=kevätpäiväntasaus, engl.) löytyi esim. seuraava linkki: Ancient Roman gods and goddesses http://www.crystalinks.com/romegods.html, josta selviää mm. seuraavaa:
"Mars was the consort of Rhea Sylvia and father of Romulus and Remus, and therefore the father of the Roman people. He was the Roman god of war, the beginning and ending of battles.
Mars was the god of young men and their activities, primarily war. He was celebrated in March and October. His festival was called the Quinquartus. It was five days of celebration during the vernal equinox. Mars...
Koiran yskimiseen voi olla monta syytä. Nielun tulehdukseen liittyy yskää, kun tulehdus leviää nielusta keuhkoputkiin. Henkitorven tulehdus kuuluu kovana hakkaavana yskänä. Yskiminen on myös yksi penikkataudin oire (monien muiden oireiden ohella)sekä kennelyskän (parainfluenssan) oire. Krooninen yskä voi johtua mm. sydänviasta, keuhkokasvaimista tai loisista. Mainitsit, ettei eläinlääkäri ota vastaan tartuntavaaran vuoksi vastaan. Siinä tapauksessa voisit soittaa Yliopistollisen eläinsairaalaan numeroon 1911 (Helsingin yliopiston vaihde) tai numeroon 19149601 ( pieneläinsairaalan ajanvarausnumero).
Lähde: Paatsama, Saki: Terve ja sairas koira (1995)
Haikka, Sari: Koiran eläinlääkäri (1995)
http://www.vetmed.helsinki.fi/yes/default.htm
Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
