Teokset ovat ilmestyneet alkukielellä 1869-1870 lehden jatkokertomuksena. Suomeksi ne julkaistiin ensi kerran yhteisniteessä Sukelluslaivalla maapallon ympäri 1916. Nide sisältää teokset Merten alitse, Kapteeni Nemo ja Nautilus.
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Sentencediltä ei ole yhtään nuottia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Stratovariuksen nuotti "Visions - band score" on olemassa parissa Espoon kir-
jastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/ ). Netistä löydät molempien bändien tabulatuureja
osoitteesta http://muusikoiden.net/tabulatuurit/ .
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Suomalaista kirjaa ei löytynyt. Ruotsissa on ilmestynyt mm. seuraava teos:
Anners, Erik
Latinsk juridisk terminologi / Erik Anners, Alf Önnerfors
Uppsala, 1972
Kirja on noin 100 s.
Lisäksi löytyvät teokset:
Latin words & phrases for lawyers / editor-in-chief: R.S. Vasan
Don Mills , 1980 ; 335 s.
ISBN:0-88929-004-0
sekä Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisema oikeustietosakirjasarja:
Encyclopædia iuridica Fennica = Suomalainen oikeustietosanakirja
Kirjan hakemistosta voi hakea latinankielisia sanoja ja fraaseja. Näkökulma teksessa on suomalainen oikeusjärjestelmä.
Pitäsin Kirjasarjaa parhaana lähteenä
Kirjastossa hyllypaikassa 88.29 löydät kaikki nimistä kertovat kirjat, kuten Vilkuna, Etunimet ja Lempiäinen Suuri etunimikirja. Kysy kirjastonhoitajalta-palstan arkistossa on tietoa monesta kysytystä nimestä, niin myös Sirpa-nimestä.
Sirpa on aika uusi nimi, ollut almanakassa vuodesta 1950. Ensimmäinen Sirpa oli tiettävästi näyttelijä Sirpa Tolonen (s. 1900), joka oli kastettu Siiriksi, mutta virallisti myöhemmin Sirpa-nimen. Nimen alkuperästä on esitetty mm. yhteys sirpale-sanaan, mutta se on hyvin epävarmaa. Nimestä on käytössä myös muoto Sirppa.
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
Arabian kielen murteista on kirjoitettu suomeksi ainakin kaksi opinnäytetyötä seuraavasti:
-Yrttiaho, Kaarlo: Bēt Sahūrin murre: kuvaus eräästä Palestiinan kaupunkilaistuvasta kylämurteesta, Helsingin yliopisto, 1980. Pro gradu–työ, Itämaiden kirjallisuus
-Kauhanen, Irina: Normiteoreettinen näkökulma arabian kielen sosiolingvistiikkaan: standardikielen ja murteiden välinen suhde arabian kielessä, Pro gradu–työ, Helsingin yliopisto, Arabian kieli ja islamin tutkimus, 2000.
Professori Heikki Palvalla on mittava tuotanto. Hän on julkaissut useita kirjoja ja lukuisia artikkeleita arabian kielestä, varsinkin sen murteista, kansainvälisillä foorumeilla enimmäkseen englanniksi. Hänen artikkeliaan Dialects: Classification ei löytynyt suomeksi....
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyisivät seuraavat teokset:
Atilla: Turkin kielen opas (2002)
Bayraktaroglu: Colloquial Turkish (1995)
Lewis: Turkish (1992)
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (jota voit käyttää vain kirjastossa) löytyvät mm. seuraavat:
Serin: Workbook : for H. Sebüktekin's Turkish for foreigners (vol. 1) (1995)
Sebüktekin: Turkish for foreigners Vol. 1 (1995)
Bremer: Opi turkkia 1 (1988)
Tokat: Turkin kielioppi- ja harjoitusmoniste lukuvuodeksi 1985-86 (1987)
Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
Sisustusliikkeiden historiasta ei liene kovin paljon julkaisuja olemassa. Sen sijaan sisustussuunnittelun ja huonekaluteollisuuden yrityksistä on olemassa kirjallisuutta. Niiden kanssa saattaa päästä alkuun, ja varsinkin lähdeluetteloista voi löytää lisää kiinnostavia teoksia. Tässä joitakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Sohvaryhmän läpimurto - Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003); Väitöstutkimus, jossa jonkin verran myös huonekalumyymälöistä. Kattava lähdeluettelo.
Sarantola-Weiss, Minna (toim.): Yhteiset olohuoneet - Näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999 (Otava, 1999)
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille - Suomalaisen...
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Tampereella ilmestyy tällä hetkellä kaksi kaupunkilehteä, Tamperelainen ja Tori. Molemmat ovat ilmaisjakelulehtiä. Tamperelaisen levikki on 142 000 ja Torin 134 800 kpl.
Lehtien kotisivut:
http://www.tamperelainen.fi/
http://www.torilehti.fi/
Näiden lisäksi Tampereella ilmestyy joka toinen viikko myös seurakuntien ilmaisjakelulehti Kirkkosanomat: http://www.tampereenkirkkosanomat.fi/.
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneita on skanneri, jolla voi skannata myös filmejä ja dioja. Alla on linkit sivuille, joista löytyy tietoa koneista ja linkki, josta näkyvät niiden kirjastojen koneet, joissa on skanneri:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Runo on Lauri Pohjanpään "Muurahaisen neuvo". Se alkaa: "Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä." Se runon pari, joka vetää rakennushommissa eri suuntiin, on sirkkapariskunta. Runon puolivälissä isäsirkka sanoo touhua ihmettelevälle muurahaiselle: "tässä vähän ollaan pykäämässä". Muurahainen kertoo sirkoille, että heillä muurahaisilla on tapana vetää samaan suuntaan, mutta eivät ne sirkat opiksi ota.
Tämä runo sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989, s. 51-52)
Eläinrunojen kirja / toimittanut Satu Koskimies (Kirjayhtymä, 1997, s. 202)
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:
https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/
