Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Kuka on laatinut suomenkielisen sanoituksen Pikku-Iidan kesälauluun (alkup. Idas sommarvisa) Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemelistä? Alkaa sanoin ”Ei kai… 1822 Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Onko mistään saatavana lisää tietoa kun Futuro -Tulevaisuuden talo menneisyydestä -teoksessa kerrottiin että Länsi-Saksassa oli vuonna 1971 järjestetty IKA '71… 1821 Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Onko Brages klipparkiv (Riddaregatan) auki myös kesällä vai onko se kiinni kesä lomalla? 1821 Brages Pressarkiv on avoinna ma-pe 9-16, ke 9-18, kesällä ma-pe 9-15. Heinäkuussa arkisto on suljettu. http://www.bragespressarkiv.fi/start/suomeksi/
Mitenkäs se tuo Pasilan pääkirjasto on auki kesällä? Ja milloin se kesän aukiolot alkaa? Ja loppuu? Hups. Siinä olikin jo kolme kysymystä. Mutta menköön nyt… 1821 Helsingin kaupunginkirjaston kesäaukioloajat alkavat kesäkuun alussa ja päättyvät elokuun puolessa välissä. Pasilan kirjaston kesäaukioloajat ovat seuraavat: ma-to klo 10-20, pe 10-18, la suljettu. Helsingin kaupunginkirjaston ajankohtaiset aukioloajat voi tarkistaa kaupunginkirjaston etusivun (http://www.hel.fi)vasemmasta laidasta kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot . Helsingin kaupungikirjaston toimipisteiden aukioloajat poikkeavat toisistaan, siksi aukioloajat tulee tarkistaa jokaisen kirjaston kohdalta erikseen.
Minkä arvoinen on viiden markan seteli vuodelta 1939 ? 1821 Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004. Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta: http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
Onko tosiaan niin, että millään cd:llä ei ole laulettuna Paljon onnea vaan -laulua. Olen jo kysynyt sitä kirjastosta, mutta eivät löytäneet enkä ole itse… 1821 Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu. Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
Mitkä ovat viisi vanhinta suomessa ilmestynyttä joulukirjaa? 1821 Suomen kansallisbibliografian eli Fennican mukaan haettassa saadaan jouluaiheisia kirjoja 1600-1800-luvuilta. Nämä ovat joulumusiikkiin liittyviä virsiä. Tällaisia ovat esim. "Jouluvirsi. Suomexi käännetty", vuodelta 1800, "Muutamat jumaliset joulu laulut: suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälkeen", vuodelta 1683 sekä "Yxi iloinen joulu huwitus wirsi", vuodelta 1788. Näistä ei ole olemassa fyysistä kappaletta kansalliskokoelmassa. Charles Dickensin "Jouluilta" on ilmestynyt suomeksi 1893. Asakartelu ym kirjoista voisi olla vanhimpia esim. "Käsityömalleja: jouluksi 1907", ilmestynyt 1907, "Kuusen ympärillä /toim. Sarlin". Kirja sisältää lauluja ja leikkejä ja on ilmestynyt 1911. "Tyttöjen joulukirja" on Kariston...
Kuulin taannoin radiosta, että Hämeenlinnan kaupunginkirjasto saisi uuden kirjastoauton, ja sen tiimoilta järjestettäisiin nimikilpailu. Pitääkö tieto… 1821 Kirjastoauto-osastomme johtava kirjastonhoitaja Tuija Vahtero kertoi asiasta seuraavat tiedot: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto saa tänä vuonna uuden kirjastoauton ja sen myötä yli 20 vuotta vanha Aaro pääsee ansaitsemaansa vanhuudenlepoon. Autoja on siis jatkossakin liikenteessä kaksi. Hankintaprosessi kestää lähes vuoden ja toivomme saavamme uuden auton käyttöön viimeistään joulukuussa 2011. Uuden kirjastoauton tiimoilta järjestetään kaksi kilpailua. Auton ulkoasua pääsevät ideoimaan kaikki peruskouluikäiset hämeenlinnalaiset. Tämä kilpailu järjestetään 21.3.-29.4.11. Osallistumisohjeet julkistetaan maanantaina 21.3. Kilpailutyöt toimivat lopullisen suunnittelun pohjana. Kun auton ulkoasu on selvillä, järjestetään nimikilpailu, joka on...
Vanha norjalainen runo nimeltä Jaguaari, asiakas arvelee Henrik Ibsenin kirjoittamaksi. He ja Em -kokoelmissa on Digte, suomennettuja runoja löysin kaksi Aale… 1821 Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.
Ompelukoneet ja saumurit Vantaan kirjastoissa 1821 Hei! Tällä hetkellä Tikkurilan, Myyrmäen tai Pähkinärinteen kirjastoissa ei valitettavasti ole tarjolla ompelukonetta tai saumuria. Ompelukoneita ja saumureita löytyy kyllä muista Helmet-kirjastoista Espoosta ja Helsingistä. Listaus kyseisistä kirjastoista löytyy Helmet-verkkokirjastosta Kirjastot ja palvelut -valikosta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitsemalla pudotusvalikosta palveluksi Ompelukoneet tai Saumurit, tulee auki lista niistä Helmet-kirjastoista, joista kyseinen palvelu löytyy.  Myyrmäessä asukastila Myyringissä (Kauppakeskus Isomyyrin 3. kerros) on toimintatupa, jonka varustukseen kuuluu ompelukoneita, saumureita sekä erilaisia askarteluvälineitä. Lisätiedot http://www....
Mikä on alainen - sanan etymologia. 1820 Ikivanhasta ala-sanasta muodostetulla johdoksella alainen on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Sanalla on vanhastaan ollut lukuisia merkityksiä. Näistä osa on aivan konkreettisia tavallisen 'alapuolella t. alla oleva' -merkityksen lisäksi mm. suomen murteissa ja lähisukukielissä 'alusvaate, paita, alushame, vuori; lapanen, vantus'. Myös abstraktimpi käyttö merkityksessä 'jonkin vaikutus- t. valtapiiriin kuuluva' on vanhaa perua. Suomen kirjakielessä alainen on esiintynyt Agricolasta alkaen. (Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
Haluaisin pianonuotit musiikista sarjasta "Kevään seitsemäntoista hetkeä" in english Seventeen Moments of Spring. Säveltäjä Mikael Tariverdiev. Onko Suomessa… 1820 Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
Tiedonhaku yritysten liiketoiminnoista, toimialoista, päättäjistä jne. on iso osa työtäni. Minkätyyppistä informaatikkokoulutusta ja/tai tiedonhaun koulutusta… 1820 Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ Kirjastoala-otsikon alta löytyy linkkejä kirjasto- ja informaatioalan koulutukseen. Virallisen kelpoisuuden informaatikoksi antavat Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin informaatioalojen koulutukset. Erilaisia tiedonhakukursseja johonkin aihealueeseen keskittyen järjestetään varmasti, mutta kurssitarjontaa kannattaa seurata esim. Kirjastolehdestä ja Signumista (nämä lehdet on tilattu Tampereen kaupunginkirjastoon ja varmasti useimpiin muihinkin kirjastoihin). Kirjastolehti ilmestyy myös verkossa (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/). Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös informaatioalan täydennyskoulutusta. Kannattaa kysellä suoraan sieltä ja aina voi kertoa myös...
Myyvätkö pääkaupunkiseudun kirjastot vanhoja kirjoja lähiaikoina ja miten myytävät kirjat valitaan? Olisin kiinnostunut Walter Aunesluoman kirjoittamasta … 1820 Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun - se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut - se on sisällöltään vanhentunut - se on jäänyt "seisomaan hyllyyn" - kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen. Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän. Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä...
Miksi mikroaaltouunin ohjekirjassa ilmoitetaan että mikroaalto uunin pitää olla vähintään 85 cm lattiapinnasta? 1820 Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä." Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Onko kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa? 1820 Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia. Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla...
Mikä tämä on? Löytyi alusvaatteista aamulla pari kertaa. Olen kesämökillä. 1820 Voisi olla Riesakuoriaisen, Ihrakuoriaisen tai Turkiskuoriaisen toukka, tai jokin perhosentoukka. Tunnistaminen vaatii ammattilaisen. Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Löytyykö "Huutolaistytön kehtolauluun", san. Kasimir Leino säv. Robert Kajanus, ruotsinkielisiä sanoja? 1819 Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole ruotsinnettu. Ainakaan käännöksestä ei löytynyt tietoja Suomen kansallisdiskografia Violan, Fono-äänitetietokannan, Suomen kansallisbibliografia Fennican tai muutaman runoantologian kautta. https://finna.fi http://www.fono.fi/ https://finna.fi
Onko kirjastolla vielä asiakastietokonetta, jossa on ns lerppuasema? Eli siis 5.25 tuuman disketin lukija. Entä korppuasema eli 3.5 tuuman disketin lukija? 1819 Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä korppuasemia. Ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön eikä niitä saa lainaksi kotiin. Lerppuasemia ei Sellon kirjastossa ole, eikä ole muissakaan Espoon kirjastoissa, ei koneissa kiinteästi eikä ulkoisia, ei lainattavia eikä ei-lainattaviakaan.
Keskittymiskykyä lisäävänä ja levottomia lapsiakin rauhoittavana mainostetusta nk. aivojumpasta löytyy kyllä lehtijuttuja etc., mutta niissä mainitaan aina … 1819 Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein. Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja...