Etsimäsi kaltaisia cd-levyjä löytyy Helmet-kirjastosta runsaasti. Ne löytyvät Helmet-haussa käyttämällä sanahaussa hakusanoja 'rentoutus' ja 'taidemusiikki': http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rentoutus+taidemusiikki&m=&l=&…
Näistä suosittelemme erityisesti Naxoksen julkaisemaa 3 cd:n kokoelmaa "Levollisia hetkiä : lähes 4 tuntia levollista ja rauhoittavaa klassista musiikkia": http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=levollisia+hetk…
1. Eurooppalainen sairaanhoitokortti: Mainitsemasi "eurooppalainen kelakortti" on nimeltään eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka antaa Suomessa asuvalle henkilölle oikeuden sairaanhoitoon myös toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisen oleskelun aikana. 1.4.2008 alkaen myös Iso-Britanniassa tilapäisesti oleskelevien tulee osoittaa oikeutensa sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Vastavuoroisesti toisten EU-maiden kansalaiset, joilla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, ovat oikeutettuja sairaanhoitoon Suomessa vieraillessaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111-, E119- ja E128-lomakkeet. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä...
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
Verkkokirjakauppa Adlibriksen (www.adlibris.com) sivuilta löytyy kuusi Mette J. Blomsterbergin tanskaksi kirjoittamaa kirjaa, jotka ovat: Forelsket i det søde liv (2000), Politikens bog om dessert (2005), Blomsterbers søde sager (2011), Kongerigets kager (2011), Blomsterbers lækkerier (2011) ja Blomsterbers jul (2012).
Suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei ainakaan näin muutamalla haulla löytynyt Mette Blomsterbergin kirjoja.
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista....
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Joudu ilta kaunis- laulun nuotti ja sanat löytyy mm. kirjasta Laulukerho 3 : kolmi- ja neliäänisiä lauluja tyttö- ja naiskuoroja varten. (1957). Kirjaa näyttää olevan myös Inarin kunnankirjastossa Ivalossa. Täältä voi tarkistaa paikallaolon: http://www.lapinkirjasto.fi
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
HelMet-kirjaston hankintajärjestelmästä näen, että kysymääsi kirjaa on tilattu. Kappaleita näyttää saapuneen jo Vantaalle, mutta kirjoja ei ole vielä ehditty käsitellä lainauskuntoon eikä viedä rekisteriin. Kovin pitkään ei siinä luultavasti enää mene, mutta en pysty valitettavasti sanomaan sen tarkemmin, milloin kirjat ovat tulossa varattaviksi. Kannattaa kuitenkin seurailla kirjan tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kun teosta ilmestyy ensimmäinen kappale HelMet-verkkokirjastoon, siitä voi tehdä varauksen.
Valviran sivuilta (http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeud…)
löytyy pääperiaate potilaan itsemääräämisoikeudesta:
"Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) lähtökohtana on, että myös niiden potilaiden tahtoa on kunnioitettava, jotka eivät kykene päättämään hoidostaan, ja että heidän arvioidun etunsa pohjalta toimitaan vain silloin, kun selvitystä heidän omasta tahdostaan ei saada. Potilas on tällöin joko pysyvästi tai pidemmän aikaa tosiasiallisesti kykenemätön (esim. pitkäaikainen tajuttomuus) käyttämään itsemääräämis-oikeuttaan. Suostumuksen antamiseen kykenemättömän potilaan lähiomaista tai muuta läheistä tai laillista edustajaa on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekoa kuultava sen...
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Laulu on varsinaiselta nimeltään 'Maa hädässä', alkusanat 'Vapaa syntyi Suomen kansa...'. Se löytyy esim. Ingmanin 'Laulu ja soitto' kirjasta, josta meillä olisi paikallakin säestyskirja (sis. kosketinsoitinsovituksen + sanat).
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
