Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun...
NCL-tauteihin kuuluvat
1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän Spielmeyer-Sjögrening tauti, JNCL.
INCL-ihmisten elinkaari on lyhyt. Tavallisin kuolinikä on 9-11. vuotta, mutta jotkut INCL-ihmiset voivat elää 15 vuoden ikäisiksi saakka. JNCL-ihmisten keskimääräinen elinikä on 20-30 vuotta.
Lisätietoa NCL-taudeista saa mm. seuraavista lähteistä:
verneri.net –sivuston Diagnoosit-osio -> INCL ja JNCL.
INCL-kansio / Pirjo Saari (toim.). Helsinki : Kehitysvammaliitto, 1996
- Monipuolinen tietopaketti NCL-sairauksista. Lainattavaa kansiota on Kehitysvammaliiton kirjaston Kevali-kokoelmassa.
Kaunokirjallisuuden puolelta voisi mainita...
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Kirjastot.fi:n tuottamasta Frank-monihausta ei tarkoitukseen sopivaa video- tai dvd -tallennetta löydy. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi
Kirjoja löytyy kyllä. Tässä poimintoja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista: http://www.helmet.fi
Auton rakenne. 1 : Moottori ja tehonsiirto
Kirja on tarkoitettu autoalan perusopintoja ja ammattitutkintoja suorittaville.
Pienmoottorit ja työkoneet : käyttö, huolto ja korjaukset / Osmo Perälä
Virittäjän käsikirja. 1 : nelitahtimoottorit v. 1990 / Mauno, Esko
Virittäjän käsikirja. 4 : Kaksitahtimoottorit v. 1993 / Mauno Esko
Sähkömoottorikäytöt ja -asennukset / [julk.] Ammattikasvatushallitus 1989
Jos kotikirjastosta kirjoja ei löydy, voi ne tilata kaukopalveluna kotikirjaston...
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole ruotsinnettu. Ainakaan käännöksestä ei löytynyt tietoja Suomen kansallisdiskografia Violan, Fono-äänitetietokannan, Suomen kansallisbibliografia Fennican tai muutaman runoantologian kautta.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat Cronhjorth, Ritva: Työpaikkakouluttajan opintoaineisto. Opetushallitus, 1998, Työpaikkakouluttajan koulutusohjelma. Opetushallitus, 1998, Räsänen, Juhani: Työvalmennus: opetus ja oppiminen käännekohdassa. 1994, Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000, Ruohotie, Pekka: Työssä oppiminen: oppilaitosten ja työelämän roolimuutos. 1998. Työpaikkakouluttajan opas, jonka Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö kustantaa, ei ole vielä ilmestynyt.
Aleksi ja Arto -tietokannoista löytyi joitakin artikkeliviitteitä. Kangas, Pirkko: Opettajien ja työpaikkatyöpaikkakouluttajien yhteistyö kannustaa opiskelijoita. Opettajan ja työpaikkakouluttajan yhteistyö ammatillisen opiskelijan oppimisen tukemiseksi....
Etelä-Koreasta ei suoraan löydy paljoa tietoa, mutta Linda Jakobsonin teokseen "Perinteen taika" (2001) kannattaa varmaan tutustua. Matkaoppaat sisältävät parhaimmillaan tietoa myös kulttuureista ja tavoista (esim. Robinson, Martin: Korea. Lonely Planet 2004). Kun hakua laajentaa koskemaan Aasiaa, löytyy tapakulttuuria ja kulttuurieroja koskevia teoksia, esim. Pukkila, Jaana: Kulttuurisukellus - kohteena Aasia (2002) ja Kulttuureja ja käyttätymistä: Aasia (Finntra 1999) sekä Worldmark encyclopedia of cultures and daily life. osa 3. Hakusanoja ovat Aasia ja siihen yhdistettynä tapakulttuuri, kulttuurierot, ruokakulttuuri.
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Linux-koneessa (tai tarkemmin GNU/Linux-koneessa) käytetyn web-selaimen sivuvälimuistia ja -historiaa. Linux, kuten ei Windows tai yleisesti ottaen muutkaan käyttöjärjestelmät pidä kirjaa selaimella avatuista veppisivuista, vaan käytetty selain tekee niin itse. Täten ratkaisu on selainkohtainen, eikä käyttöjärjestelmäkohtainen.
En kysymyksen perusteella pysty sanomaan, mikä selain on käytössä, mutta esimerkiksi suositussa Mozilla Firefoxissa välimuisti (cache) ja sivuhistoria (history) tyhjennetään englanninkielisesti Preferences->Privacy->Clear all. Suomeksi nämä lienevät Asetukset->Turvallisuus->Tyhjennä kaikki, tai jotain tämän kaltaista.
Summa summarum, tarkka vastaus kysymykseen on "kuten...
Jäin hiukan ihmettelemään kysymystäsi ja tutkimusaihettasi. Onko aiheesi se, millä tavoin sosiaalivirastossa suhtaudutaan terveydellisistä syistä ammattinsa vaihtaneisiin omiin työntekijöihin. Vai viittaako aihe siihen, millä tavoin sosiaalivirastossa edistetään sairastuneiden ammatinvaihtoa.
Etsin joka tapauksessa tietoja omasta Helmet-tietokannastamme sekä lisäksi käytössämme olevista artikkelitietokannoista. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarjasta en löytänyt yhtään julkaisua, joka käsittelisi mainitsemaasi aihetta. Osa heidän julkaisuistaan on myös luettavissa netin kautta osoitteessa http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helmet-tietokannasta löytyi ammatinvaihtoa käsittelevä Kaija...
Kirjastoille voi kyllä lahjoittaa kirjoja. Kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä lahjoituskirjat liitetään kokoelmiin. Lähinnä kyseeseen tulevat paljon kysytyt, uudehkot teokset, joita kokoelmissa ei ehkä ole riittävästi. Sen sijaan kirjastot eivät osta yksityishenkilöiltä aineistoa. Jos tahdot nimenomaan myydä kirjasi, kannattaa kokeilla antikvariaatteja tai yksityistä myyntiä vaikkapa huuto.netissä.
Epäilisin, että kirjojen on katsottu olevan vaikutuksiltaan lievempiä kuin pelit ja elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat ja pelit tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan tai pelin hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa...
Novelleihin perustuvia elokuvia on paljonkin, mutta monesti elokuvan pohjana ollutta novellia ei ole suomennettu. Usein sopivilta vaikuttavat elokuvat taas pohjautuvat romaaniin eivätkä novelliin. Myös ikäraja vähentää elokuvien määrää. Tässä joitakin elokuvia ja niiden pohjana olevia novelleja:
- Katsastus / ohjaus: Matti Ijäs. Perustuu Joni Skiftesvikin novelleihin Vanha mies, Näprääjä ja Katsastus. Novellit on julkaistu kokoelmissa Viltteri ja Mallu (2003) ja "Katsastus" (2010)
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja / ohjaus Raimo O. Niemi. Perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novellikokoelmaan
- Claes Olssonin lyhytelokuvia = Claes Olssons kortfiler : 1985-1997 / ohjaus Claes Olsson Elokuvien pohjana olevat teokset: Naru kaulaan...
Fazerilla on ollut 1993 myynnissä karkkipussi Kalle Kunkun jalokivet, jossa on keltaisia pyöreitä karkkeja, punaisia kahdeksankulmioita ja vihreitä neliöitä. Voisiko kyseessä olla se pussi. Vastaavia mustia karkkeja (salmiakki-?) myytiin nimellä Lurkin väärät rahat.
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/09/kaupoista-kadonneita-karkkipusseja-80-90-luvun-mainoksissa
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomien Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea ruotsiksi seuraavista kirjoista:
Sixten & Blixten på dagis (Tatu ja Patu päiväkodissa, 2008)
Sixten Blixten går till jobbet (Tatu ja Patu työn touhussa, 2009)
Sixtens & Blixtens skruvade sovbok (Tatun ja Patun outo unikirja, 2009)
Det här är Finland (Tatun ja Patun Suomi, käännös Janina Orlov, 2007)
Sixtens & Blixtens underliga uppfinningar (Tatun ja Patun oudot kojeet,2008)
Kirjat on ruotsintanut Janina Orlov.
Englanniksi Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea kirjoista
This is Helsinki (Tatu ja Patu Helsingissä 2012)
This is Finland (Tatun ja Patun Suom, 2007)
Tatu's and Patu's marvelous Christmas (Tatun ja...
Suomen historiankuvaa 1980-luvulta voi tutkia mm. seuraavista kirjoista:
Suomen historia 8--Paasikiven aika, Kekkosen aika, taloudellinen kasvu ja yhteiskuntamurros, massakulttuurin maihinnousu, taistelut kulttuurista --[toim.: Paula Avikainen, Ilari Hetemäki]; Suomen historia 9--Koiviston aika--Lauri Haataja/[toimituskunta ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen]; Unohtumaton 80-luku (julkaisija Valitut Palat); Suomi 75-itsenäisen Suomen historia 4 / [toimituskunta: ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen; Suomi kautta aikojen / toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta, [teksti: Seppo Aalto ... et al.].
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa kirjan nimellä aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)....
