Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät muun muassa seuraavat teokset:
Alasalmi, Päivi: Loistava yksinhuoltajuus
Sukula, Seija: Matka äidiksi: tarinoita adoptiosta ja yksinvanhemmuudesta
Yksinhuoltajuus Suomessa
Mantu, Eve: Musta tulee perhe!: voimakirja yksin odottavalle
Rohkeutta, isä! / Tapio Aaltonen ... [et al.]
Eilenberger, Marianne: Sinkkuna myötä- ja vastoinkäymisissä
Hietamies, Leena: Onnen murut: yksinhuoltajan päiväkirjasta
Yksinhuoltajan elämänhallinnan opas / Eva Gottberg, Heljä Sairisalo (toim.).
Mahkonen, Sami: Lastensuojelu ja laki
Sosiaalipalveluiden ja -etuuksien lainsäädäntö / toimittaja: Mari Koskinen (2010)
Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2007)
Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2011...
Hei,
tässä muutamia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ainakin osaksi tapahtuvat sirkuksessa/huvipuistossa:
Almond, David: Tiikerisydän
-koulukiusattu Joe löytää sukulaissielun kotikylänsä liepeille leiriytyneestä nuhjuisesta sirkuksesta
Corder, Zizou: Leijonapoika
-kissakieltä puhuva Charlie pestautuu maailman upeimpaan sirkukseen ja auttaa kaltoin kohdellut leijonat pakenemaan, sarjan ensimmäinen osa
Enoranta, Siiri : Nokkosvallankumous
-tässä nuorille suunnatussa dystopiassa vallankumouksellisten nokkoslasten joukko pitää tukikohtanaan hylättyä huvipuistoa
Havukainen-Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
-Tatu ja Patu seikkailevat pääkaupunkiretkellään myös Linnanmäellä
Itkonen, Jukka: Taikuri Into Kiemura
-ammateista riimittelevässä,...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Käsissäsi lienee siis jo kirja: Nirunaru--kiehtovien mallien ja ideoiden paperinaru (1997), joka oli ilmestyessään kauan kaivattu ensimmäinen paperinaruaskartelukirja ja toistaiseksi -edelleen- ainoa laatuaan! Lisää ohjeita voit etsiä esimerkiksi Askartelu ja käsityö ja Sinä osaat -lehdistä.
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Parhaiten saat tietoa Tuntemattoman sotilaan Lehdosta lukemalla teoksen.
Tunnetuin ja parhaiten järkähtämätöntä ja karua Lehtoa kuvaavassa kohdassa Lehto seisoo kovennettua rangaistusta Määtän ja Rahikaisen kanssa viholliskoneiden pommituksen alla. Kohtaus löytyy kirjan 1956 vuoden painoksesta sivulta 135-138 ja siitä on kuvausta Elokuvapolussa, https://elokuvapolku.kavi.fi/katso-elokuvia/pitkat-elokuvat/tuntematon-…
Tuntemattoman sotilaan voit lainata kirjastosta, elokuvaversioitakin on useita, vuonna 1955 kuvattu ensimmäinen Edvin Laineen ohjaama versio löytyy myös verkosta yllä olevasta linkistä.
Väinö Linnasta löytyy tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta.
Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa.
Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet:
- Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004)
- Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia...
Kaunokirjallisuus on rakkaustarinoita pullollaan, mutta mikäli haluat lukea jotakin korkeasti arvostettua ja samalla ehdottoman viihdyttävää, niin suosittelen lämpimästi vanhoja hyviä klassikoita, eli Jane Austenin romaania Ylpeys ja ennakkoluulo, sekä Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaania. Myös L.M. Montgomeryn Sininen linna on oma kestosuosikkini, olen lukenut sen useaan kertaan, se on samanaikaisesti sekä hirveän hauska että ihana kirja.
Nykyaikaisemmista kirjoista tulee mieleen Anna Gavaldan Kimpassa, Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo, Maxence Ferminen Lumi, Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen, Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo (fantasiaa!), Isabel Allenden Henkien talo...
Välittömästi ja heti tarkoittavat kielitoimiston sanakirjan (Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen sanakirja) mukaan samaa asiaa Tosin näillä sanoilla on eri yhteydessä myös toisia merkityksiä (kohdat 2 ja 3)
.
Kirja on vapaasti verkossa luettavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Ohessa kopioitu em. verkkojulkaisusta (Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu)
Haettiin "välittömästi-" Kielitoimiston sanakirjasta
"1. väliasteettomasti, -vaiheettomasti, suoraan, suoranaisesti, heti; us. luontevammin toisin....
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Voisiko kyseessä olla A.E. Ingmanin nuortenkirja "Rimpisuon usvapatsas"? Kirja on ilmestynyt vuonna 1915 ja se kertoo kahden orvon pojan seikkailusta eräällä suolla ja sen saarella. Pojat lähtevät Monien vaikeuksien jälkeen pojat pääsetvät saarelle, jäävät sinne vuodeksi ja palaavat vasta seuraavien lumien aikana. He ryhtyvät Robinson Crysoe -tyyliin parantamaan elinolosuhteitaan ja mm. rakentavat asunnokseen hirsimökin.
Lisää tietoa kirjasta:
http://www.parkkinen.org/ingman2.html
Löydät maoreja koskevaa kirjallisuutta Piki-verkkokirjastosta laittamalla asiasanaksi ”maorit”. Kannattaa tehdä lisäksi toinen haku asiasanoilla ”Uusi-Seelanti” ja ”historia”. Tulokseksi saat mm. Orbell: The illustrated encyclopaedia of maori myth & legend, Simmons: Whakairo: maori tribal art, Maori art & culture, Thomas: Oceanic art, Bellwood: The Polynesians, Varto: Ihmisen tie 2, Ihmisen suku 4, Sahlins: Islands of history. Materiaali on pääosin englanninkielistä. Suomenkielistä aineistoa löytyy esim. isoista tietosanakirjoista.
Maorien musiikista löytyy ao hauilla myös aineistoa. Melkein kaikissa Uutta-Seelantia koskevissa matkaoppaissa käsitellään maoreiden historiaa ja kulttuuria.
Aleksi ja Arto –tietokannoista, joita voit...
Elsa Lindberg-Dovlette (1874-1944), suomalaissyntyinen ruotsinkielinen kirjailija, meni vuonna 1902 naimisiin persialaisen prinssin ja diplomaatin (mm. Pietarissa ja Tukholmassa) Arfa-ud-Dovleh Mirza –Riza-Khanin kanssa (prinssi kuoli vuonna 1926). E. Lindberg otti nimekseen Dovlette (fem. muoto nimestä Dovleh)-Khanoum. Hän käytti myös nimeä prinsessa Mirza Riza-Khan (Arfa).
Elsa Lindberg-Dovletten teoksia ovat mm. Haaremin ristikon takaa. Pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona. (1925) ja sen jatko-osa Häät Bosporin rannalla (1932).
Kirjassa ”Haaremin ristikon takana” on elämäkertatietoja kirjailijasta ja siellä sanotaan mm. seuraavaa:
"Elsa Lindberg, joka on ollut jo kohta kaksikymmentä vuotta naimisissa kuuluisan persialaisen...
Varausmaksu peritään aikuistenosaston aineistosta, jos varaaja on vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiailta ei mene lainkaan varausmaksuja, eikä aikuisenkaan tarvitse maksaa niitä lasten- tai nuortenelokuvista. Jos samaa kirjaa on sekä aikuisten- että lasten- tai nuortenosastolla, myöskään aikuistenosaston kirjasta ei peritä varausmaksua, koska varaaja ei voi itse valita, miltä osastolta hänen varauksensa tulee.
Varausmaksu on HelMet-kirjastoissa 50 senttiä jokaisesta varauksesta. Se maksetaan, kun varaus noudetaan kirjastosta. Jos siis aikuinen on varannut vaikkapa kymmenen aikuistenkirjaa, hän maksaa niistä varausmaksuja 10 x 0,50 euroa eli 5 euroa.
HelMet-kirjastojen maksuista löytyy tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Novelleihin perustuvia elokuvia on paljonkin, mutta monesti elokuvan pohjana ollutta novellia ei ole suomennettu. Usein sopivilta vaikuttavat elokuvat taas pohjautuvat romaaniin eivätkä novelliin. Myös ikäraja vähentää elokuvien määrää. Tässä joitakin elokuvia ja niiden pohjana olevia novelleja:
- Katsastus / ohjaus: Matti Ijäs. Perustuu Joni Skiftesvikin novelleihin Vanha mies, Näprääjä ja Katsastus. Novellit on julkaistu kokoelmissa Viltteri ja Mallu (2003) ja "Katsastus" (2010)
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja / ohjaus Raimo O. Niemi. Perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novellikokoelmaan
- Claes Olssonin lyhytelokuvia = Claes Olssons kortfiler : 1985-1997 / ohjaus Claes Olsson Elokuvien pohjana olevat teokset: Naru kaulaan...
Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi."
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista....
Kysymykseen ei varsinaisesti löydy yksiselitteistä vastausta. Ei ole mitään tiettyä ohjekirjaa, joka ohjeistaisi seisomaan.
Jumalanpalveluksissa joidenkin virsien tietyissä kohdissa on ollut tapana nousta seisomaan, mikä liittyy niiden yhteydessä tapahtuvaan ylistämiseen. Maa on niin kaunis –laulussa viitataan säkeistön “Kunnia herran --”-kohtaan. Seisomaan nouseminen on myös tapakulttuuria, jota joskus noudatetaan myös muissa tilaisuuksissa kuin jumalanpalveluksissa.
Jokainen ihminen voi siis käyttää omaa harkintaansa, haluaako nousta seisomaan laulun aikana. Jos haluaa kunnioittaa esimerkiksi tietyn tilaisuuden yhteydessä olevaa toivetta, voi kysyä suoraan järjestävän tahon ohjeistusta asiaan.
