Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja
siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy
kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index.
php?request=42&language=FI&article=68 .
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Teoksessa Rönkkö, Pekka ; Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899) on s. 52-59 Teosanalyysin lähtökohtia. Niin ikään siitä selviää että Hyökkäys on öljymaalaus kankaalle 200x140 cm. Siitä tehtiin lukuisia painokuvia ja kortteja.
Bart Simpsonin kesäloma -laulu löytyy Pirkanmaan kirjastoista ainoastaan kasetilta Lasten superhitit (Visailumestarit, 1992), jota on Tampereella vielä yksi kappale pääkirjaston varastossa.
Kyllä, ellei kyseessä ole lasten osaston aineisto. Varausmaksu on tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,50 € / kpl. Lasten aineistosta varausmaksua ei peritä.
"Hakusana(t)" on oikea paikka lähteä liikkeelle. Valitse siis ensin "hakusana(t)". Laita palkkiin kaksi tähteä **. Valitse kieleksi viro ja aineistoksi kirja. Saat luettelon vironkielisistä kirjoista pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Jos haluat vain kaunokirjallisuutta, toimi edellä mainittujen ohjeiden mukaan ja valitse lisäksi "kaunokirjat" palkkiin, jossa lukee valmiiksi "koko aineisto". Jos haluat luettelon vain tietokirjoista, valitse palkkiin "tietokirjat". Jos jätät palkkiin "koko aineiston", saat luettelon, jossa on sekä kauno- että tietokirjoja.
Jos tiedät kirjojen tekijät, voit hakea myös tekijän nimellä, ensin sukunimi, sitten etunimi. Esim. jos laitat Meri Lennart HelMetin tekijähakuun, saat näkyville kaikki hänen...
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Varmaan voisit lukea muutaman kirjan kirjoittamisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim.Cameron: Tyhjän paperin nautinto : tie luovaan kirjoittamiseen, 2005, Ekholm: Jutun juuri : kirjoittajan opas, 2004, Goldberg: Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle,2004, Tuuri: kuinka kirjoitan romaanin, 2004, Enwald, Elämä tarinaksi, 2003. Lisää voit kysyä kirjastosta.
Opastusta kirjoittamiseen löytyy myös netistä, esim. linkkihakemistosta Makupalat http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin...
Annika Thorin perheeseen kuuluvat mies Per sekä tyttäret Sara (s. 1976) ja Rebecka (s. 1982).
Lähde: Författarcentrum Öst
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&mID=2&pType=5&ID…
Kyseinen laulu on Anneli Pasasen esittämä Rakastan jokaista päivää. Laulu löytyy seuraavilta Anneli Pasasen levyiltä:
Rakastan jokaista päivää (1977), lp-levy ja kasetti
Parhaat (2004), cd-levy
Kirja on ilmestynyt vuonna 1980. Aikalaisarvosteluja löytyy ainakin Parnassosta (1981, nro 3, s. 185-186), Kaltio-lehdestä (1981, nro 2, s.26) ja Turun sanomista 23.1.1981. Turun sanomien arvostelu on myös Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä vuodelta 1981 (B-osa, 5/1981, s. 488).
Kirjallisuusarvosteluja, Kaltio ja Parnasso löytyvät kaikki ainakin Helsingin Pasilan kirjastosta. Voit halutessasi pyytää kopioita kaukolainana oman lähikirjastosi kautta.
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Marianna voi olla muunnos nimistä Marianne tai Mariana. Suomalaisena nimenä se voi olla myös nimien Mari ja Anna yhdistelmä. Marianna oli almanakassa vuosina 1890-1905 ja uudelleen vuodesta 1984. Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
