Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä...
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999, sivulta 488, löytyvät tiedot kirjojen myynnistä kirjallisuusryhmittäin vuosina1980-1998. Kustannustoimintaa ja/tai lukijoiden kirjamieltymyksiä käsittelevät esimerkiksi seuraavat teokset, eri vuosikymmeniltä: Niemi, Juhani, Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; Vapaa-aika numeroina 2 -- Kirjojen ja lehtien lukeminen, kirjastossa käyminen/Mirja Liikkonen...et.al., 1993; Eskola, Katarina, Suomalaiset kirjanlukijoina, 1979; Stockman, Doris, Kirja Suomessa - tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen,2000; Mielihyvää kirjallisuudesta - suomalainen kirjakulttuuri tänään, 1993; Jokinen, Kimmo, ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat - lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton...
Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
On kyllä, "Jamiel on raamatullinen nimi ja tarkoittaa hepreaksi 'Jumalan suosimaa', 'Jumalan suosiossa olevaa'. Arabiaksi Jamiel merkitsee 'komeaa', 'kaunista'."
Ulla Maija Forsberg on vastannut tähän Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Snadi, snäfä, nafti, sniidu.
"Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin...
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle...
Painoindeksi lasketaan jakamalla oma paino sillä luvulla, mikä saadaan kertomalla oma pituus omalla pituudella. Esimerkiksi, jos pituus on 1,7 m ja paino 78 kiloa, lasketaan seuraavasti: 78 jaettuna 1,7 X 1,7:llä (2,89:llä). Painoindeksiksi tulee tässä esimerkissä 27.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan tuo vuonna 1933 julkaistu käännös Kansojen varallisuus 1 : ensimmäinen nide on jäänyt ainoaksi käännökseksi - ja keskeneräiseksi - teoksesta "An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations".
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/...
Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Yksityisyyden suoja työpaikalla on tiukka, mutta koska työpaikan tilanteet ja työsopimukset voivat olla moninaisia, sinun kannattaa keskustella asiasta joko ammattiyhdistyksesi luottamusmiehen tai ammattiyhdistyksen lakimiehen kanssa. Jos et kuulu liittoon, apua voit saada ainakin seuraavista palveluista :
Kysy eduskunnan kirjastosta :
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/feedback/tietopalvelukysymys.htx
Etelä-Suomen aluehallintovirasto : Työsuhde- ja työhyvinvointipäivystys :
http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_asiakaspalvelu
Asiaan liittyviä lähteitä:
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759#L7P23
Laki yksityisistä turvallisuuspalvelveluista :
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/...
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Seuraaviin julkaisuihin sisältyy metsäsanasto:
Metsäkirjani : metsänomistajan opas / Tuula Koskenniemi 2003, kahdeksan sivun sanasto
Metsäkirja : metsänomistajan käsikirja / / Simo Hannelius 1989, metsäsanasto s. 351-381
Lexicon forestale 1979 monikielinen, myös suomi-suomi
Tuoreempi teos metsänomistajalle:
Uuden metsänomistajan kirja / Satu Rantala (toim.) . Metsäkustannus 2018. 4. painos.
Metsäalan sanastoja www-sivuilla:
Finto, AFO Luonnonvara ja ympäristöontologia, http://finto.fi/afo/fi/
Metsänhoitoyhdistykset, http://www.mhy.fi/
Metsien terveyteen liittyvää sanastoa
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/info/term-s.htm
Alan terminologiaa käsitellään myös lainsäädännössä: Metsälaki -ja asetus löytyvät säädöstietopankki...
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit...
Lappeenrannan ensimmäisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, ja se otettiin käyttöön lopullisesti marraskuussa 1927. - Veden menekin kasvaessa päätettiin rakentaa uusi suurempi vesitorni. Uuden säiliön paikaksi ehdotettiin "entisen säiliön paikkaa, sen yläpuolelle." Lappeenrannan kaupungin rakennustoimistossa tehtiin piirustukset ja suunnitelmat uutta vesisäiliötä varten, joihin konstruktiopiirustukset laati Insinööritoimisto Rosendahl & Fredriksson. Vesitorni tuli käyttöön 8.9.1955.
Lähde: Salla, Pentti: Lappeenrannan vesilaitos 1926-1956, [1956?]
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
