Kahden vuoden takainen eräpäivä teoksen kohdalla tarkoittaa käytännössä sitä, että teosta ei ole palautettu, ja se on perinnässä. Teos on kuitenkin varaajille näkyvissä, koska se saatetaan (teoreettisesti) vielä palauttaa, tai sitä ei ole vaihtoehtoisesti korvattu.
Ennuste teoksen Näky saamisesta ei siis ole hyvä, ja kannattaisikin kenties harkita Näky nyt -teoksen varaamista.
Wilkerson: Näky. 5. painos. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1588320
Wilkerson: Näky nyt. 6. tarkistettu ja laajennettu painos. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1679266
Kukaan ei liene tutkinut tai selvittänyt, mikä on suomalaisten (mies)urheilijoiden yleisin etunimi, ja tuskin asiaa voi myöskään päätellä Wikipedia-artikkelin jaottelusta.
Mutta ehkä jotain voi arvioida sen pohjalta, että 1800-luvun lopusta tähän päivään ylivoimaisesti suosituin miesten etunimi on ollut Juhani (355 00) ja toisena Johannes (258 000). Naisten tilastokärki on vielä selvempi: Maria (388 000), Helena (173 000).
Väestörekisterikeskus. Suosituimmat etunimet vuosikymmenittäin 14.2.2022.
Kansallisbiografiasta löytyy Kaarina Salan kirjoittama artikkeli Pohjanpään elämästä ja tuotannosta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977
Lauri Pohjanpää on kirjoittanut muistelmateoksen Muistojen saatto – kappaleita muistojen kirjasta, joka on ilmestynyt vuonna 1950. Mikäli sitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Finna.fi-palvelusta voit myös tarkistaa, missä kaikissa Suomen kirjastoissa muistelmat ovat saatavilla: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=muistojen+saatto&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Kirjasampo-sivustolla on listattuna Pohjanpään teokset, ja teoksen nimeä napsauttamalla niistä...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä...
Natsi-Saksassa tehtiin paljon komediaelokuvia. Osa niistä oli propagandaelokuvia, mutta kevyet ja pinnalliset huumorielokuvat ilman suoranaista propagandasisältöä olivat tavallisia.
Kolmannen valtakunnan aikaisia huumorifilmejä olivat esimerkiksi:
Tran und Helle -lyhytelokuvat (1939 - 1940). Elokuvissa Tran-niminen henkilö aiheutti mokailullaan ongelmia Saksan sotaponnistuksille. Komeampi ja fiksumpi Helle osoitti hänelle hänen virheensä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tran_and_Helle_films
Münchhausen (1943)
Paroni von Münchhausenin uskomattomista seikkailuista kertova elokuva, joka tunnetaan erityisesti tehosteistaan.
https://www.imdb.com/title/tt0036191/?ref_=fn_al_tt_6
Die Feuerzangenbowle (1944), suom. Aikamiestä lapsettaa...
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy sekä vanhojen lehtien fyysisiä vuosikertoja että mikrofilmattuja sanomalehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen. Ristikankareen ja Räisäsen varsin hyvin tunnetuista katoamistapauksista on varmasti löydettävissä lukuisia artikkeleita.
Pasilan kirjasto. Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet.
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Valitettavasti tietoa en löytänyt.
Kysymys kannattaa esittää Warre forumilla http://www.warreteam.com/forum/
Tietoa voisi olla myös Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitossa - SAHK ry https://www.sahk.fi/
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)...
Maidon
Vallion sivulla on tietoa maitopurkkien koostumuksesta ja valmistuksesta. Sivulla selitetään, miksi Valion maitopurkkien valmistamiseen käytetäänmyös muovia. Syy on lähinnä hygienia.
https://www.valio.fi/vastuullisuus/pakkaukset/kysymyksia-ja-vastauksia/
Toinen Suomessa toimiva iso maidonjalostusyritys Arla kertoo sivullaan, että Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset kartonkipurkit on valmistettu vuodesta 2019 lähtien käyttäen vain uusiutuvia metsästä peräisin olevia materiaaleja. Nestekartonkipakkauksissa kartongin pinnalle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi ohut muovikalvo. Harjakattoisissa Arlan purkeissa oleva biomuovikalvo valmistetaan puupohjaisesta raaka-aineesta,...
Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Kyseessä on ruotsalaisen George Johanssonin sarja Universums öde (suomeksi Avaruuden arvoitukset). Sarjaan kuuluvat kirjat Uppbrott från jorden (Hyvästi maapallo, 1979), Planetjakten (Uusi kotiplaneetta, 1980), På okänd planet (Tuntematon planeetta, 1982), Datorernas död (1983) ja Barn av Andromeda (1986).
Talvi- ja jatkosodan kenttäsairaaloiden liikkeiden jäljittäminen on usein haasteellista, sillä sotahistorian yleisesityksissä ne mainitaan lyhytsanaisesti ja erityisesti asemasodan vuosilta mainintoja ei ole yleensä sitäkään vähää. Kenttäsairaaloista ei ole julkaistu juurikaan omia historiikkeja tai niiden toimintaa kootusti käsittelevää tutkimusta.Ilkka Mäkitien teoksessa Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021) kenttäsairaaloiden divisioonat ja toimintasuunnat on listattu vuoden 1941 osalta seuraavasti:24.KS: 3.D., III AK, Vienan Karjala32.KS: 11.D, Laatokan KarjalaJatkosodan historia 1-6 -teossarjassa 24.KS:n B-osasto esiintyy vain kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 III ja IV A:n saumakohdassa...
