Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Omalta laitteelta tulostaminen on tosiaan aluksi harmillisen monimutkaista, sillä toimintatapa riippuu siitä, onko sinulla kirjastokortti vai ei. Ongelma voi olla myös sähköpostiosoitteessa.
Oletan, että olet rekisteröitynyt print.lib.hel.fi-sivulla ja luonut omat tunnukset? Jos on näin, niin tulostaaksesi sinun tarvitsee vain lähettää sähköpostiviesti, johon olet liittänyt tulostettavan dokumentin, osoitteeseen print.helkir@gmail.com. Vahvistusviestin jälkeen voit noutaa tulosteen mistä Helsingin kirjaston monitoimilaitteesta kirjautumalla siihen omilla tunnuksillasi. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, kannattaa kysyä asiaa suoraan lähimmästä kirjastostasi, jossa voidaan tarkistaa järjestelmässä olevat sähköpostiosoitteet....
Ratkaisevaa elokuvien esittämisessä esitysluvan näkökulmasta ei ole esityksen pituus vaan se, että onko kyseessä julkinen tilaisuus - erotuksena siis yksityiseen.
Esimerkiksi tässä tapauksessa maksullinen konsertti lienee selkeästi julkinen tilaisuus.
Esityslupa tulee kysyä tai hakea aina teoksen oikeuksien omistajalta, joka useimmiten on vaikkapa tuotantoyhtiö.
Lisätietoja esimerkiksi Tekijänoikeus.fi-sivustolta.
Kyseessä on englantilainen lastenloru, joka Martti Haavion suomeksi riimittelemänä sisältyy esimerkiksi Martti Haavion ja Aale Tynnin Kultaiseen aapiseen (ensimmäinen painos 1958). Runo sisältyy myös teokseen Aarteiden kirja 1. Souda, souda Sorolaan (1967) sekä Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan (1984, useita lisäpainoksia).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Kultaisesta aapisesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?term=KULTAINEN%2…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden verkkokirjastoalueellasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Yeatsin muistiinpanojen mukaan runo perustui lauluun jonka Yeats oli kuullut vanhan naisen laulavan joen rannassa Ballisodare kaupungissa, Sligon kunnassa, Irlannissa. Runon wikipedia sivu ehdottaa että tämä laulu olisi voinut olla The Rambling Boys of Pleasure.
Runoa analysoivat ajattelevat että nimi "Salley Gardens" viittaa paikkaan jossa Yeats kuuli tämän naisen laulun. Siellä asukkaat viljelivät "Salley" tai "Sallow" puita, jotka kuulut salix-sukuun, eli pajua.
McGarry, James P (1976). Place Names in the Writings of William Butler Yeats. London, UK: Macmillan. p. 79.
Natsi-Saksassa tehtiin paljon komediaelokuvia. Osa niistä oli propagandaelokuvia, mutta kevyet ja pinnalliset huumorielokuvat ilman suoranaista propagandasisältöä olivat tavallisia.
Kolmannen valtakunnan aikaisia huumorifilmejä olivat esimerkiksi:
Tran und Helle -lyhytelokuvat (1939 - 1940). Elokuvissa Tran-niminen henkilö aiheutti mokailullaan ongelmia Saksan sotaponnistuksille. Komeampi ja fiksumpi Helle osoitti hänelle hänen virheensä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tran_and_Helle_films
Münchhausen (1943)
Paroni von Münchhausenin uskomattomista seikkailuista kertova elokuva, joka tunnetaan erityisesti tehosteistaan.
https://www.imdb.com/title/tt0036191/?ref_=fn_al_tt_6
Die Feuerzangenbowle (1944), suom. Aikamiestä lapsettaa...
Kesäaikaan laina-ajat ovat samat kuin muulloinkin (eli esimerkiksi kirjoilla 4 viikkoa.) Poikkeuksellista pidempi laina-aika on vain Riistaveden lähikirjastosta lainatulla aineistolla. Siellä aineiston eräpäivä menee syyskuun alkuun, koska Riistaveden kirjasto muuttaa uusiin tiloihin. Riistaveden lähikirjastosta voi käydä lainaamassa aineistoa 22.6. saakka, jonka jälkeen se menee kiinni muuton ajaksi. (Riistaveden kirjasto suljettuna muuton vuoksi 26.6.–10.8. | | Kuopio (finna.fi))
Kysymäsi sarja on Neil Harwickin käsikirjoittama ja ohjaama "Musta tuntuu". Harwickin kirjasta "Hullun lailla" on tietoa sarjan synnystä ja
kohtaloista.
Täysin varmaa vastausta paavalinkukkien värin muutokseen ei löytynyt. Erilaisilla keskustelupalstoilla värinmuutoksen kuitenkin ajateltiin johtuvan esim. kasvin mullan pH-arvojen muutoksesta. Jos kukkaa pidetään samassa mullassa ilman lisäravinteita ja mullan vaihtoa hyvin pitkään, niin vaikuttaisi olevan mahdollista, että ainakin jotkin paavalinkukkien lajikkeet vaihtavat aikojen kuluessa väriä. Samoilla keskustelupalstoilla ehdotetaan myös ratkaisuja tähän värin vaihtumiseen, jos niin ei halua tapahtuvan.
https://puutarha.net/keskustelut/2190307/paavalinkukka_saintpaulia_sain…
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3481994/saintpauliasta
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Kirjastonhoitaja Mika Kähkönen Imatran kirjastosta on perehtynyt sotakirjallisuuteen. Hän on mm. esitellyt sotakirjallisuutta Lahden AKE:n webinaarissa vuonna 2022. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi nämä romaanit voisivat olla kysymyksessä esitettyjen kriteerien mukaisia (naisnäkökulmaa kaikissa ei kyllä ole):
Hietamies, Heikki: Sotapoika (1986)
Huuskonen, Taisto: Teräsmyrsky (1981)
Kurvinen, Jorma: Kymmenen patruunaa (1989)
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit (1979)
Salmela, Aaro: Isät katsovat poikiaan (1980)
MIka Kähkönen mainitsee vielä kaksi uudempaa talvisotakirjaa, joiden tarkemmasta sisällöstä hänellä ei tosin ole tietoa:
Jaatinen, Pekka: Suomussalmi: talvisota 1939-40 (2019)
Kosonen, Kristian: Summan teräsmyrsky (2022)...
Ylen uutisjutussa mainitaan, että kun Suupohjan lottaperinneyhdistys teki uusia lottapukuja, se osti kaavat pukuun Lotta Svärd -museolta. Museon löytää osoitteesta https://lottasvard.fi/lottamuseo
Voit tiedustella todistusta siitä synnytyssairaalasta, jossa äitisi on syntynyt. Syntymätodistuksia on myös Kansallisarkistossa. Ne eivät ole vapaasti käytettävissä, vaan käyttöön tarvitaan lupa. Lisää tietoa käyttöluvan saamisesta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/k%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Hei,Keskiansiota ei ole saatavilla vielä 1940-luvulta. Suomen tilastollinen vuosikirja 1949 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69249/stv_1949.pdf?sequence…; vuoden 1948 data ehti vasta seuraavan vuoden tilastoon) listaa kuitenkin eri ammattiryhmien keskipalkkoja, joista saanee jonkinlaisen käsityksen yleisestä palkkatasosta.Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vasta 60-luvun jälkipuoliskolla.
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
Hei!
Kyllähän boikotointi usein vaikuttaa, jos sen kohde tietää boikotoinnista. Esimerkkinä voi antaa vegaanit, jotka boikotoivat kaikkea eläinperäistä. Nykyään on sitten kauppoihin tullut runsaasti heille suunnattuja elintarvikkeita, ja eläinten tuotantomäärät ovat hyvin hitaasti laskeneet. Vaikea nähdä miten boikotoinnin vaikutus olisi erilaista meillä Suomessa kuin muualla. Mitä pienempi firma, sitä enemmän sitä haittaa rahavirran tyrehtyminen mistä tahansa syystä. Esimerkiksi Animalian turkiton kauppa- ja kosmetiikkalistaukset ovat vaikuttaneet boikotoinnin kautta suomalaistenkin yritysten tuotevalikoimiin, esim. Marimekko on irtisanoutunut kaikesta yhteistyöstä turkisalan kanssa. Boikotit kuitenkin saattavat vaikuttaa...
