Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:Sanna Eeva: MaamorsianJuli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:https://www.kirjasampo.fi/
Hei!
Tässä meidän kokoelmista löytyvät, joukossa yksi englanninkielinenkin:
MIINA JA MANU : MIINA JA MANU LOHIKÄÄRMEEN LUOLASSA ; MIINA JA MANU UIMAKOULUSSA 8
Suvilahden kirjasto, lainassa
NOBLE, JIM: SWIMMING GAMES AND ACTIVITIES FOR INDIVIDUALS, PARTNERS AND GROUPS OF CHILDREN
Pääkirjasto, paikalla
UINTITEKNIIKAN OPETTAMINEN
Pääkirjasto, Suvilahden kirjasto
BUHRE: Plask och lek
Lasten- ja nuortenosasto, Suvilahden kirjasto
HELLMICH, Hermann
Småbarnssimning
Pääkirjasto
Lisäksi löytyy vauvauinnista parikin kirjaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Ainakin Pasilan pääkirjasto on hankkinut kaikki kuusi Suomirokkia CD:tä, saatavuustietoja voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://arsca.linneanet.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Tietomme Masadan piirityksestä (v. 73-74) jKr. perustuvat aikalaisen Flavius Josefuksen kirjoittamaan "Juutalaissodan historiaan", joka on ilmestynyt suomennoksena v. 2004 (ISBN 951-0-28945-0). Tapahtuman esihistoria lienee ollut suomalaiselle rahvaalle tuttu, koska monessa vielä 1900-alussa painetussa virsikirjassa oli liitteenä kertomus Jerusalemin tuhosta. Romaaneissa aihetta varmaankin on käsitelty useinkin, viimeisiä lienee Elwood, Roger
Matkalla Masadaan. - 1998.
ISBN 951-888-253-3
Muita voisivat olla (kaiketi mm.)
Ekqvist, Eero
Joelin paluu. - 1980.
ISBN 951-605-613-X
Spillman, J.
Jerusalemin kohtalon hetket...
Kirjastoissa on käytettävissä kotimaiset artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto. Voit tehdä haut asiakaspäätteillä tai pyytää apua kirjaston henkilökunnalta. Kertomalla tarkemmin, mistä kirjasta on kysymys voit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa selvittää mahdolliset lehtiartikkelit.
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
Vaihtoehtoja on kaksi, monien yleistenkin kirjastojen kokoelmista löytyvät mikrofilmit ja ns. vapaakappalekirjastoissa ( (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa) olevat päätteet, joiden kautta pääsee selaamaan myös vuotta 1929 nuorempia lehtiä.
Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tiedote: "Lukiokadulla sijaitsevan Hämeenlinnan pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen ajan varastoidut sanomalehtilehtivuosikerrat ovat pois käytöstä. Sanomalehtien mikrofilmit on sijoitettu väistön ajaksi Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen. Mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä....
Valitettavasti tällaista tietoa ei ole saatavilla, koska kirjastojen tietokantaan ei kirjata jokaisen taidekirjan sivuilla olevia yksittäisiä taideteoksia. Myöskään yksittäisiä kuvataiteilijoita ei ole mainittu, jos kyseessä on ns. yleisteos eikä tietyn tai tiettyjen taiteilijoiden töille omistettu teos.
HelMet-tietokanta sisältää seitsemän teosta, joissa ainakin käsitellään Georgia O'Keeffen toimintaa. Todennäköisesti hänen töitään löytyy myös ns. yleisteoksista, mutta niiden löytäminen edellyttää suuren taidekirjamäärän läpikäymistä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannan kokoelmasta löytyy hakusanalla "O'Keeffe, Georgia" 49 osumaa, joista jotkut lienevät samoja kuin HelMet-kokoelman osumat.
Heikki Poroila
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/
Enlannissa ei ole vastaavia muotoja kuin ruotsinkielen hans ja sin.
Jos halutaan erityisesti korostaa, että Matin takki on hänen omansa, voidaan sanoa:
Matti takes his own coat to the coat rack.
Muuten sisältö selviää asiayhteydestä eli takin omistajaa ei erityisesti painoteta:
Matti takes his coat to the coat rack.
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englannin-kielioppi/pronominit/
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e6_lesson5.htm
Mukava ajatus on tarjota kirjojaan yhteiseen käyttöön ja kirjastoon voi tarjota kirjojaan. Isoissa kirjastoissa on usein paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan kjirjalahjoituksia. Hyvä käytäntö on sopia etukäteen lahjoituksesta siinä kirjastossa, johon suunnittelee lahjoittaa kirjoja.
Hei!
Kannattaisi näyttää taulua taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolla; sieltä löytyy mm. online-arviointi. Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilta löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. Heille voi lähettää sähköpostitse arviointipyynnön, joka on maksuton. Näistä saa myös tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Turun taidemuseossa järjestetään nyt keväällä 6.4. klo 11-15 taideteosten arviointipäivä. Arviointi keskittyy tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään.
Antiikki & Design-lehdessä on myös "Mikä, missä, milloin" -palsta, jonne voi lähettää kuvalla varustetun kysymyksen asiantuntijoiden arvioitavaksi.
https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=...
Helmetistä löydän ohjeita kotimaisen kirjallisuuden osalta Ellibsin sivulta, eli siellä on tällainen ohje, https://www.ellibslibrary.com/fi/readerhelp/win ja vieraskielisen kirjallisuuden osalta OverDrivestä, https://www.microsoft.com/en-us/p/libby-by-overdrive/9p6g3tcr4hzr?activetab=pivot:overviewtab . Tarkempia ohjeita Helmetin sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta tarkemmin...
