Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Hei,
Etsimäsi kappale voisi olla laulaja Anneli Sarin esittämä 'Ken oli hän?'.
Kappale on julkaistu Mustalaisten lauluja -kokoelmalevyllä (1969/1970), jolla esiintyy useita eri laulajia. Myöhemmin kappale esiintyy monilla Anneli Sarin kokoelmalevyillä, myös kappaleen nimeä kantavalla albumilla Ken oli hän (1975).
Kappale on kansansävelmä ja sen on sanoittanut Pirkko Ahlgren. Myös muut laulajat ovat kappaletta esittäneet.Lähde: Äänitetietokanta fono.fi
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ammattitaitomme ei riitä tietotekniikan kanssa opastamiseen tällä tasolla.
Nämä englanninkieliset artikkelit opastavat yleisesti, miten vanhemmat pelit voi saada toimimaan uudemmalla Windowsilla:
https://uk.pcmag.com/pc-games/146890/dos-amiga-ibm-pc-4-ways-to-run-old…https://www.techradar.com/how-to/how-to-run-your-old-pc-games-on-window…
Voit myös kysyä tarkempaa neuvoa jostakin aiheeseen keskittyneestä nettiyhteisöstä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi AfterDawn-foorumi tai Facebookin Retrotietokoneet ja -pelit -ryhmä, tai englanniksi Reddit-palvelun keskustelualue r/pcgaming.
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:Sanna Eeva: MaamorsianJuli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:https://www.kirjasampo.fi/
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva. Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora.
Mal Peet: Maalivahti. Maalivahti on nuortenromaani haaveisiin uskomisesta. Kiehtovalle tarinalle ei ole yläikärajaa – sen voi lukea yhtä hyvin junnujoukkueen tähtipelaaja kuin sen valmentaja.
Mika Wickström: Kalkkiviivoilla. Kalkkiviivoilla on tarkka...
Kirjaston aineistosta elämän tarkoitusta voi etsiä esim. filosofisten, uskonnollisten tai vaikkapa elämäkerrallisten teosten joukosta.
Tähän samaiseen kysymykseen on vastattu aiemmin näin:
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan...
Kannattaa tutustua Visit Tampere -sivustoon, josta löytyy paljon vinkkejä Tampereelle tulijalle: https://visittampere.fi/.
Sivustolla on tuore artikkeli loppukesän ja alkusyksyn vinkeistä: https://visittampere.fi/artikkelit/loppukesan-ja-alkusyksyn-vinkit-tamp…. Samaten sivuille on koottu vinkkejä vegaanista ja gluteenitonta nautittavaa tarjoavista kahviloista ja ravintoloista: https://visittampere.fi/artikkelit/vegaani-gluteeniton-maidoton/.
Tampereen perinteikkäitä nähtävyyksiä ovat Tammerkosken kulttuurimaisema Finlaysonin ja Tampellan tehdasrakennuksineen, Pyynikinharju näkötorneineen ja munkkikahviloineen sekä Pispalan alue. Tampere on myös tunnettu teatterikaupunki. Särkänniemen huvipuisto on avoinna vielä syyskuun ajan lauantaisin...
Helmet-luettelosta löytyy hakusanoilla identiteetti ja nuortenkirjallisuus useita romaaneja. Olisiko niissä sopivan tuntuista?https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28identiteetti%20kaunokir…
Seikkailua on esimerkiksi Veronica Rothin Outolintu trilogiassa, Outolintu, Kapinallinen ja Uskollinen. Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras ja sen jatko-osa Huijarin oppipoika tarjoavat myös vauhdikasta jännitystä.
Kirjastoammattilaisten tekemiä vinkkilistoja löytyy täältä: https://kirjasto.one/kirjalista/index.php
.
Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Varaamo.espoo.fi osoitteesta pääset varaamaan Helmet kirjastojen laitteita ja tiloja. Sieltä löytyy tällä hetkellä yksi laserleikkuri Oodista. https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
Syynä on varmaan se, että esim. henkilökunnan palkat menevät kuitenkin pitkäjänteiseen rahankeräykseen ja ovat ikään kuin "sijoitus", eikä "menoerä".
Kun googleen laittaa "lahjoitusvarojen käyttö ja keräyskulut", saa vastauksia, vaikkapa: (SOS-lapsikylä)
70 % ohjaamme suoraan kummilapsen lapsikylään
10 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien hankintaan
Mikäli toimit kummina kokonaiselle lapsikylälle, lahjoituksesi jakautuvat seuraavasti:
50 % ohjaamme suoraan lapsikylän ja kyläyhteisön hyväksi
30 % ohjaamme kehitysyhteistyöhankkeisiimme
20 % käytämme kummiuden hallinnointiin, tiedottamiseen ja uusien kummien hankintaan
Tai Sininauhasäätiö:
https://www....
Omistaja saa toki myydä omistamansa fyysisen kappaleen, vaikkapa käsikirjoituksenkin.
Teoksen / käsikirjoituksen sisältö on kuitenkin tekijänoikeuksien suojaamaa, eikä sitä saa käyttää tietyissä käyttötarkoituksissa ilman asianmukaista lupaa.
Lisätietoja kirjallisista tekijänoikeuksista esimerkiksi Sanaston sivuilta.
Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto...
Työväen arkistosta löytyy monisivuinen kokoelma hautamuistomerkkien paljastusuutisia.
Sivulla 44 on uutinen 24.5.1945, jossa hautamuistomerkin tekijäksi mainitaan Kuusankosken graniitti oy " joka tässä pyydetään kohteliaimmin oikaisemaan, koska ennakkouutisessa oli valmistajasta virheellinen maininta." Artikkelikooste
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihanTuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puustiIjäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.Elänyt olen kylläks; elon-aikaJo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —Ne mennytt' on; sen sijaan kiroustaSalaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/...
Zweigiltä on suomennettu seuraavat teokset (suluissa suomenkielisen laitoksen julkaisuvuosi, hakasuluissa alkuperäinen saksankielinen nimi):
Amok (2017) [Der Amokläufer]Balzac : suuren kirjailijan elämä (1948) [Balzac : der Roman seines Lebens]Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia (1945) [Die Welt von gestern : Erinnerungen eines Europäers]Hairahduksen hetki (1929) [Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau]Ihmiskunnan tähtihetkiä : yksitoista historiallista pienoiskuvaa (1953) [Sternstunden der Menschheit]Maghellanes : historian rohkein purjehdus (1938) [Magellan : der Mann und seine Tat]Malttamaton sydän (1965) [Ungeduld des Herzens]Maria Stuart : elämäkertaromaani (1954)Marie Antoinette (1952)Poliisiministeri...
