Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Olisiko kyse ollut kuitenkin Kruunuvuoresta eikä Kruunuhaasta? Kruunuvuoren alueesta on olemassa Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos Kruunuvuori: unohdettujen huviloiden tarina (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Siinä on runsaasti vanhoja ja uusia kuvia rakennuksista sekä paljon tietoa.
Kollega arveli, että kyseessä voisi olla Kruunuvuoressa sijaitseva Villa Hällebo, jonka ”pihasta laskeutuivat graniittiportaat rantaan vievälle polulle” (s. 143). Talossa mainitaan olevan lasikuisti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Rannasta löytyy hirsisauna, jota kutsuttiin Isoksi saunaksi.
Edellä mainitussa kirjassa on useita muitakin mahdollisia huviloita. Alue siirtyi sotien jälkeen Neuvostoliitolle ja Suomen Kommunistisen Puolueen...
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokashakemusten jättämisen määräaika oli viimeistään tiistaina 5.3.2019 ennen klo 16. ja ehdokasasettelu vahvistetaan 14.3.2019, https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus-ja-ehdokasasettelu. Ennen tätä ei täydellisiä listoja taida löytyä.
Englanninkielisessä maailmassa nimen Hyacint voi antaa tytölle tai pojalle. Hycianth-nimi ei ole ilmeisesti Iso-Britanniassa kovin yleinen, koska sikäläisen tilastokeskuksen (Office for National Statistics) tilastojen (https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/livebirths/) mukaan sitä ei ole annettu nimeksi vuonna 2017. Tietoturvasyistä nimi tosin mainitaan vain, jos sen on saanut vähintään kolme vauvaa. Yhdysvalloissa nimen suurin suosio on ollut 1900-luvun alkupuolella, mutta sielläkään se ei ole koskaan ollut tuhannen suosituimman nimen listalla, selviää sikäläisiä sosiaaliturvatilastoja käyttävältä Our Baby Namer -sivustolta (http://www.ourbabynamer.com/Hyacinth-name-popularity.html).
...
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan...
Kukaan ei taida olla kovin lähellä toimivan aikakoneen rakentamisessa. Pari vuotta sitten uutisoitiin kuitenkin kanadalaisesta tutkijasta, joka keksi matemaattisen mallin, jolla aikakone voisi toimia. Tutkija kuitenkin epäilee, että mallin pohjalta voisi rakentaa toimivaa konetta, koska se edellyttää vielä tuntemattomia rakennusmateriaaleja. Uutisen voi lukea esim. Tekniikan maailma -lehden sivuilta:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkija-keksi-matemaattisen-mallin-miten-aikakone-voisi-oikeasti-toimia/
Puiden kaato kuuluu metsurin tehtäviin.
Opintopolku antaa useita oppilaitoksia, joissa valmistuu metsureita.
https://opintopolku.fi/app/#!/haku/metsuri-mets%C3%A4palvelujen%20tuottaja?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los
Ammattinetistä löytyy tietoa metsurin tehtävistä.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/411_ammatti
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
Jukka ja Annasara Toivasen toimittama teos Joulusatuja (2017) löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voitte siis tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1739373
Täältä voit lukea alueesi kirjastojen kaukopalvelusta.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Teosta näyttää olevan myytävänä ainakin joissakin verkkokirjakaupoissa, joita löydät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Normaalina kirjana tuo on saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta sekä Lahden ammattikorkeakoulun kirjastosta. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on tuosta lukusalikappale.
Voit kaukolainata teoksen lähimmän kirjastosi kautta. Kannattaa muistaa, että korkeakoulukirjastoilla saattaa olla rajoitteita muille kuin omille opiskelijoilleen lainatessa.
Käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia on valmistettu jo historian alkuhämärissä. On vaikea sanoa, mikä olisi absoluuttisesti varhaisin maininta alkoholista. Sumerilaisissa teksteissä mainitaan Ninkasi-niminen oluen jumalatar: http://etcsl.orinst.ox.ac.uk/cgi-bin/etcsl.cgi?text=t.4.23.1#. Tämä teksti on noin 1800-luvulta eKr. Varhainen alkoholin mainitseva kirjallinen lähde on myös Babyloniassa noin 1754 eKr. laadittu Hammurabin laki.
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei.
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Kansalliskirjastossa Helsingissä on Venäläinen topografinen kartta 1:42000, jonka kartan VI:22 tiedoissa Finnassa mainitaan "vuonna 1899 valmistunut rantarata karttalehdellä". Kartta (VI:22) koskee Pohjaa, Kiskoa ja Tenholaa (ca. 1900).
https://www.finna.fi/Record/fikka.4300942
Ainakin tässä kartassa mainitaan rantarata kuvailussa, mutta muita radan alueen 1900-luvun alkupuolen topografisia karttoja tutkimalla selviää, näkyykö niissäkin rantarata. Kansalliskirjastossa karttoja saa luettavaksi lukusaliin.
Jussi Iltasen teoksessa Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2009) on luku rantaradasta, jossa on muutamia 1880-luvun topografisia karttoja (pieniä), joihin on jälkikäteen lisätty rantaradan linja....
