Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen...
Hei
Kustantajan antama luokittelu on ehdotus. Kirjastojen luokittelijat katsovat kirjan sisältöä ja päättävät sitten mihin luokkaan kyseinen kirja loppujen lopuksi menee. Kustantajan luokittelu on harkinnassa, mutta ei ole epätavallista, että kirjasto valitsee toisen luokan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa.
Tässä kirjassa kustantajan ehdotus on, että kirja on romaani, eli fiktiota. Kirjaston luokitteilja on huomannut, että kirja sisältää faktaa ja sen takia se on tietokirja. Kyseinen kirja on tenniksenpelaajan muistelma. Tämä takia kirja on monessa Suomen kirjastossa laitettu tenniksen tietokirjoihin.
Kustantaja on ehkä luokitellut kirjan romaaniksi sen takia, että se myy paremmin kuin tietokirjallisuus. He ovat...
Valitettavasti laintulkinta ei kuulu kirjastomme asiakaspalveluun. Sen sijaan tässä on muutama kirjallisuusvinkki perintöasioihin liittyvistä uusimmista teoksista, joista voi olla apua kysymykseesi:
Matti Norri: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (7. uud. painos), 2017.
Aulis Aarnio ja Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus, osa 1, perintöoikeus, 2016.
Tapani Lohi: Jäämistöositus ja kuolinpesä, 2020.
Helmet kirjastot tarjoavat kyllä kaikenlaisia soittimia, soittotiloja ja äänityslaitteita musiikin harrastajille. Juuri Dj-laitteistoa ei näyttäisi löytyvän. Helmet musiikki
Pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan jonkin verran kurssitarjontaa ja muualla Suomessa kansanopistot järjestävät kesäkursseja. DJ kurssit 2022
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon The Stolen Child kokoelmasta Cross Ways (1889). Jyrki Vainosen suomennoksessa runon nimi on Keijujen viemä lapsi. Runosuomennos sisältyy Yeatsin valittujen runojen kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015, s. 30).
Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.
Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään.
Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Libby-sovelluksessa yhtäaikaisten lukijoiden määrä riippuu kunkin luettavan kirjan lisenssistä eli on teoskohtainen.
Toisin sanoen, kullakin kirjalla on oma lisenssinsä, joka määrittää, monta yhtäaikaista lukijaa kyseisellä kirjalla voi olla.
Suosittelen siis etukäteen tarkistamaan tarvitsemasi kirjan lisenssin.
Se onnistuu avaamalla sovellus, painamalla haluamasi kirjan kansikuvaa ja rullaamalla alaspäin näkymässä. Kirjan tiedoissa on kohta "Copies", joka kertoo, kuinka monta kirjaa on kullakin hetkellä vapaana ja kuinka monta lukijaa voi enintään olla.
Jos esimerkiksi kentässä lukee "1 of 7 available", kirjaa voi lukea enintään 7 lukijaa kerrallaan, ja vapaana tällä hetkellä on yksi kirja.
Kyseessä voisi olla britti Gerald Durrellin omaelämäkerrallinen kirja Eläimet ja muu kotiväkeni tai sen jatko-osa Eläimellistä menoa Korfussa. Molemmat teokset on käännetty suomeksi ensi kertaa 1970-luvulla. Yleisissä kirjastoissa ne ovat yleensä aikuisten osastolla eläintieteen luokassa, mutta ovat hyvinkin voineet olla koulukirjastossa saatavilla. Kuvauksesi täsmää näihin teoksiin ja ensimmäisestä löytyy ainakin kohtaus, jossa tavataan kultakuoriaisia kasvattava mies.
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Tässä ainakin muutama romaani, joissa peruna on jossain roolissa:
Tuula Salmela: Lampi : rikosromaani (2014)
Jarmo Stoor: Maailmanparantaja Kuikkanen (2005)
Ruumiittomat : Suomalaisia aavenovelleja (2014, novelli Kari Välimäki: Uudet perunat)
Risto Rantanen: Humpukan perunamuusi (2021)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja -sarja (esim. Mielensäpahoittaja ja Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä)
Perunaa käsitteleviä romaaneja on todennäköisesti enemmänkin, mutta perunaa ei ole välttämättä löydy teoksen asiasanoista eli aiheista. Lisäksi vanhemmasta kirjallisuudesta puuttuu asiasanat kokonaan.
Voisiko kyseessä olla suosittu brittiläinen ennätyksiä esitellyt tv-sarja "Record Breakers", jota esitettiin Briteissä vuodesta 1972 vuoteen 2001 asti. Sarjaa on saatettu suuren suosionsa vuoksi esittää Suomen televisiossa jo 70-luvulla, mutta varmaa tietoa en löytänyt asiasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Record_Breakers
Ehkä joku kysymyksen lukijoista muistaa paremmin? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Alle 15-vuotiaan lapsen kirjastokortilla olevat lainat voi uusia puhelimitse, sähköpostitse tai asioimalla missä tahansa Vaski-kirjastossa. Uusimista varten tarvitaan lapsen kirjastokortin numero. Vaski-kirjastojen toimipisteiden aukioloajat ja yhteystiedot ovat Vaski-verkkokirjaston etusivulla: https://vaski.finna.fi
Lapsen kortille voi lisätä PIN-koodin helpoiten niin, että kirjaston järjestelmään lapsen huoltajaksi merkitty henkilö tulee kirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Lapsen KELA-kortti nopeuttaa asiointia. Kirjastokortilla ja PIN-koodilla lapsi pääsee muun muassa lainaamaan automaateilla, kirjautumaan verkkokirjastoon ja käyttämään omatoimikirjastoja palveluaikojen ulkopuolella. Lisätietoa PIN-koodista...
Ratkaisevaa elokuvien esittämisessä esitysluvan näkökulmasta ei ole esityksen pituus vaan se, että onko kyseessä julkinen tilaisuus - erotuksena siis yksityiseen.
Esimerkiksi tässä tapauksessa maksullinen konsertti lienee selkeästi julkinen tilaisuus.
Esityslupa tulee kysyä tai hakea aina teoksen oikeuksien omistajalta, joka useimmiten on vaikkapa tuotantoyhtiö.
Lisätietoja esimerkiksi Tekijänoikeus.fi-sivustolta.
Oodissa on A2-valokuvatulostin, mutta se tällä hetkellä poissa käytöstä. Tulostin varataan Varaamo-sivuston kautta: https://varaamo.hel.fi/resources/awvxuj4coy3a?date=2023-04-01
Voit seurata printterin tilannetta Varaamon sivuilla tai kysyä tarkempaa tilannetta suoraan Oodista.
Oodin yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Yhteystiedot
Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Kesäaikaan laina-ajat ovat samat kuin muulloinkin (eli esimerkiksi kirjoilla 4 viikkoa.) Poikkeuksellista pidempi laina-aika on vain Riistaveden lähikirjastosta lainatulla aineistolla. Siellä aineiston eräpäivä menee syyskuun alkuun, koska Riistaveden kirjasto muuttaa uusiin tiloihin. Riistaveden lähikirjastosta voi käydä lainaamassa aineistoa 22.6. saakka, jonka jälkeen se menee kiinni muuton ajaksi. (Riistaveden kirjasto suljettuna muuton vuoksi 26.6.–10.8. | | Kuopio (finna.fi))
Pekka Mervola käsittelee sanomalehtien ulkoasua varsin laajasti väitöskirjassaan Kirja, kirjavampi, sanomalehti - Ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771 - 1994. Mervolan mukaan Päivälehti tosiaan siirtyi antikvan käyttöön vuonna 1898, mutta lukijat vastustivat sitä, ja Päivälehden seuraaja Helsingin Sanomat palasi takaisin fraktuuraan vuonna 1904. (Ks. s. 154 - 155.)
Mervola mainitsee myös ilmoitusten antikvakirjaimet, mutta ei suoraan sano, miksi niitä käytettiin (s. 129). Luultavasti antikvan oli tarkoitus herättää huomiota, samaan lopputulokseenhan pyrittiin mm. ilmoitusten kirjainten pistekoon suurentamisella, kuvituksella ja mitä erilaisimmilla kirjasinlajeilla.
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita...
