Digiopastusta on tällä hetkellä tarjolla tiistaisin klo 13-15 Rauman pääkirjastossa. Viime vuonna sitä ei ollut tarjolla, kun sitä kysyttiin täällä. Kannattaa tarkistaa kaupungin tapahtumakalenterista ajantasaiset tiedot https://tapahtumat.rauma.fi/fi-FI esim. sanalla digi
Kysymyksessäsi viittaat ymmärtääkseni ilmiöön nimeltä fanius tai "fanittaminen". Tein haun ensin Finna.fi:ssä hakusanoilla fanit, fanius, fanikulttuuri ja psykologia. Suomeksi ei juurikaan löytynyt relevantteja teoksia, mutta alla pari lähinnä olevaa:
Loimala P (2002) Nuorten idolit, niiden merkitykset ja fanien persoonallisuus. Pro gradu.
Petrelius J (2023) Fanien kokemuksia idolin vaikutuksista heihin parasosiaalisessa suhteessa. Maisterivaiheen työ.
Hain myös Google Scholar -palvelussa hakusanoilla "fans", "fandom" ja "psychology". Englanniksi aiheesta löytyy useita kirjoituksia, artikkeleita ja tutkimuksia hieman eri näkökulmista. Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä, jos haluaa tutkia fanikulttuuria ja...
Sjöwall-Wahlöö kaksikon ensimmäinen Beck-tarina Roseanna ilmestyi Ruotsissa vuonna 1965. Suomennos tuli vuonna 1969.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12220
Taidealoja voi opiskella ammattikoulussa. Ammattikoulut.fi sivusto listaa joukon opistoja ja taidekouluja, joissa esim. kuvataidetta voi opiskella. https://www.ammattikoulut.fi/koulutushaku/kuvataide
Opintopolku.fi sivustolta löytyy taas lista Ammattikorkeakouluista, joissa voi opiskella taidetta. AMKn pääsyvaatimuksena on lukion suorittaminen tai ammattitutkinto. https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.00000000000000002510
Tarkempia ohjeita kannattaa kysellä lähikoulun Opolta. Hänellä on neuvontaan parempi tieto ja kokemus.
Chopperit ovat muunneltuja moottoripyöriä, joita rakennetaan usein Harley-Davidsoneiden ja Triumphien runkoihin. Tuunatessa pyöriin vaihdetaan kevyempiä ja pienempiä osia. Ominaista niille on mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko ja matala ajo-asento.
Lähteet ja lisälukemista:
Helmet
Chopper (moottoripyörä) – Wikipedia
Helsingin Sanomat 14.7.2013: Kytkin vaikka kattokruunusta
Kun Kätilöopisto suljettiin, se oli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Asiaa kannattaa siis lähteä selvittämään HUS-yhtymän kautta. Voit ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun sairaaloiden puhelinvaihteeseen 09 4711 ja tiedustella, mihin Kätilöopiston arkisto on siirretty. Arkistojen (esimerkiksi nykyinen Naistensairaala) yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/kirjaamo-ja-arkistot
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
Joskus syntymäkellonaika on kirjattu erilaisiin muistoesineisiin (esimerkiksi vauvakirja, kummilusikat). Tällaiset muistot kannattaa tarkastaa, mikäli niitä löytyy hallustasi etkä ole vielä käynyt niitä läpi.
Tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Suomen maatilat 1–5 – Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tiedot löytyvät myös digitoituina: https://sukutilat.sarka.fi/
Siirtokarjalaisten tie 1 - 4 ja osoitehakemisto
Sammalen ja jäkälän suhdetta voi käsitellä tietysti monella tavalla. Yksi tällainen tapa on tarkastella sitä, mitä eroja jäkälällä ja sammalella on huolimatta siitä, että ne usein populaaristi niputetaan eräällä tavalla samaan pakettiin: millaisia eroja jäkälällä ja sammalella on liittyen niiden rakenteeseen, luokitukseen, levinneisyyteen ja moniin muihin ominaisuuksiin? Tällainen vertailu voi onnistua lukemalla jäkälästä ja sammalesta erikseenkin, ja tähän soveltuvat lukuisat lähteet. Esimerkiksi Jouko Rikkisen "Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa" (2008) alkaa yleisen tason kuvauksilla jäkälästä ja sammalesta, jonka jälkeen se siirtyy kuvailemaan yksittäisiä lajeja ja niiden ominaisuuksia. Kyseistä teosta löytyy laajasti kirjastoista...
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli...
Suomenkielisiä kirjoja löytyy aika huonosti. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Moksnes, Aslaug: Barrikadinaisia : kahdeksan esseetä naisten taistelusta Ranskan vallankumouksen aikana (Kansan sivistystyön liitto 1989)
Hagner, Minna: Suffragettien sisaret (Unioni Naisasialiitto 2006) Naisaisaliikkeiden historiaa
Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin elämäkerta-artikkeli Mary Wollstonecraftista suomeksi
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/wollston…
Emmeline Pankhurstista löytyy suomenkielinen artikkeli Reinhard Barthin kirjasta Historian suurnaiset (Ajatus 2005)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisäksi Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista...
Kirjasto lähettää aina saapuneesta varauksesta ilmoituksen. Voit kuitenkin valita, haluatko ilmoituksen postitse vai sähköpostitse. Pääset muuttamaan tietojasi helmetin kohdasta "omat tiedot".
Talvisodan joukothan koostuivat jo lähtökohtaisesti valtaosaltaan reserviläisistä, joten talvisodasta, talvisodan taisteluista ja talvisodan joukko-osastoista kertovat teokset sivuavat siis enemmän tai vähemmän reserviläisiä, heidän käyttöään ja kohtaloitaan.
Yleistä talvisotakirjallisuuttahan on 70-vuotismuistovuonna julkaistu jälleen paljon, mutta nimenomaan reserviläisiä ja/tai heidän käyttöään koskevia teoksia ei ole ainakaan meidän tietoomme tullut kuluvana vuotena tai lähivuosinakaan.
On toki odotettavissa, että myös ensi vuonna talvisotaa käsittelevää kirjallisuutta julkaistaan paljon. On siis täysin mahdollista, että myös tämä tarkempi aihepiiri voi nousta esiin.
Aihepiiriähän voi lähestyä myös esimerkiksi tietyn joukko-osaston...
Otavalta kerrottiin, että Cathy Hopkinsin Frendejä, kundeja -sarjasta on suomennettu 12 osaa eli koko sarja. Viimeisin suomennos on vuodelta 2010. Kattava kirjalista löytyy kirjailijan kotisivilta. Listassa olevat suomentamattomat teokset ovat käsikirjatyyppisiä tai yhteisniteitä.
Hopkinsin uuden sarjan Tuhannen taalan tytöt (Million Dollar Mates), ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2011 Otavan kustantamana. Toinen osa Tuhannen taalan tytöt: Paparazziprinsessa ilmestyy vuoden 2012 maaliskuussa.
Kangasala muistelee -dvd (kesto 8 min) on dokumentti kotiseutujuhlakulkueesta 1953. Levy on nyt lainassa, mutta sen voi varata.
Kangasalan kunnan arkistofilmit ( 4 dvd:tä) löytyy nyt hyllystä. levyt sisältävät lyhyfilmejä vuosilta 1953-1981.
Koulu mäen laella: 90 vuotta yhteiskoulun historiaa ( kesto 38 min). on lainattavissa pääkirjastosta.
Urostyö on vanhahtava muoto sanasta urotyö, uroteko. Jauhokuli taas tarkoittaa jauhosäkkiä.
Sana-Lennätin-lehti on mitä ilmeisimmin halunnut välittää lukijoilleen tiedon kahdesta epätavallisesta tapahtumasta, joista toisessa (pärekoriksi muuttunut susi) on vahvoja ihmetarinan aineksia. Se, miten nämä merkillisyydet ovat tapahtuneet, on nähtävästi haluttu jättää lukijan mielikuvituksen varaan, eikä tapahtumien kulkua voi näin jälkeenpäin kuin korkeintaan arvailla. Vuohi on päätynyt punnittavaksi, mutta onko se ollut säkissä vai vain päätynyt säkkien joukkoon, kun sitä on syystä tai toisesta luultu jauhosäkiksi - mene ja tiedä. Ehkäpä tässäkin on kyse muodonmuutoksesta samaan tapaan kuin suden ja pärekorin tapauksessa.
Valitettavasti Hannu Taanilan toimittamaa Eurosanakirja-sarjaa ei ole saatavana kirjallisena. Ohjelman osat eivät myöskään ole enää kuultavissa Yle Areenassa. Ohjelma löytyy kuitenkin RITVA-tietokannasta ja näyttäisi olevan kuunneltavissa asiakaspisteessä.
https://rtva.kavi.fi/search/program
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=eurosanakirja+VOD%3AYES
