Kurkovia kustantaa suomeksi Otava, ja ainakaan Otavan tiedotteiden mukaan kyseistä kirjaa ei keväällä ole ilmestymässä suomeksi. Kevään uutuuksiin kuuluu kylläkin Kurkovin romaani Kiovan korva. Voi vain toivoa, että lisää Kurkovia saadaan suomeksi esimerkiksi syksyllä, mutta tästä ei ole mitään ennakkotietoa. Kannattaa seurata kustantamoiden uutuuskatalogeja myöhemmin keväällä.
Hei! Kannattaa olla yhteydessä kyseisen lehden toimitukseen, heillä saattaa olla palvelu, jossa tulostavat kyseisen lehden näköispainoksen maksua vastaan.Jyväskylän pääkirjastossa voi lukea ja tulostaa itse mikrofilmatut lehdet: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/mikrofilmatut-lehdet . Samalla sivulla myös puhelinnumero, josta mikrofilmin lukulaite varataan. Tulostemaksu on 0,50€/tuloste.
Sävellyksestä ei ole vieläkään julkaistu nuottia. Aikaisemmassa vastauksessa samaan kysymykseen ehdotetaan, että Kassu Haloselta itseltään voisi saada nuotit.
Tässä joitakin lähdeteoksia aiheesta.Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla (Otava, 2003)Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle (Gaudeamus, 2015)Westermarck, Mikael: Luonnonmukaiset rakennusaineet (Rakennustieto, 1998)Jussi Kinnusen arkeologian pro gradu -tutkielmassa "Turun keskiaikaisen rakennuskivimateriaalin alkuperän selvitys tarkastelukohteena Aboa Vetus & Ars Nova -museon kivirakennusten rakennuskivet" (Turun yliopisto, 2018) käsitellään kivien valintaa ja työstöä. Tutkielma on luettavissa verkossa: Jussi_Kinnunen.pdfNiin ikään Eeva Puustjärven julkaisu Kymmenen tarinaa kivestä on saatavilla verkossa: https://www.proagria.fi/uploads/10_tarinaa_kivesta_0_2022-06-13-161640_yxeo....
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
Suojelukoulun kunniamarssin / Kaasusuojelumiesten marssin sanat ja nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:Kuosa, M. (1963). Suojelukoulutuksen kolme vuosikymmentä: 1933-1962 : Kaasusuojelukoulu 1933-1952 : Suojelukoulu 1958-1962. Suojelukoulu.
Kiva kuulla, että lukeminen innostaa. Tässä löytämiäni nuorille sopivia peliaiheisia kirjoja:Lukkila, Anne: Tuomiopäivä Enter [2024]Salama, Annukka: Ripley : nopea yhteys [2022]Cline, Ernest: Ready player one [2018]Davidson, I.I.: The ghost network-trilogia:Aktivoi [2019]Käynnistä Otava, [2020]Järjestelmävirhe [2020]- Tämän trilogian alkuperäisidea on Aleksi Delikourasin, joka siis on Nörtti-kirjojen kirjoittaja.Vacklin, Anders: Sensored reality-trilogia:Beta [2018]Glitch [2019]Replica [2020]Näitä pääsee tutkimaan ja varaamaan Helmetin sivuilta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- "
Anna Erikssonin sävellyksestä "Kajaanista pohjoiseen" ei löydy nuottijulkaisua. Kappaleen sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä. Samoin kappaleen sointukartta löytyy muun muassa ChordU-palvelusta.
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki...
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja
Hei,Inkeri Kilpisen Tonna-kirjoista ei näyttäisi olevan tuoreita painoksia. 1970-1980-lukujen vaihteen aluperäisten lisäksi on vain 1988 otetut uudet painokset. Näitä ei enää ole tarjolla, mutta antikvariaateista ja eri kauppapaikkojen kautta yksityisiltä myyjiltä kirjoja on saatavilla. Hinnat siellä 10 € tienoilla - voi myös saada halvemmalla.
Löysin aikaisemmasta vastauksesta hyvän ohjeen: Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Digi- ja väestötietovirastosta Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä:https://dvv.fi/osoitepalveluInternetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/personState of Florida https://www.stateofflorida.com/people-search/ Aikaisempi vastaus:Mistä voisi löytää ulkomailla asuvan henkilön asuinosoite, jos tietää henkilön nimen ja kaupungin? | Kysy...
