Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
En löytänyt käännöstä. Estin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden tietokannasta, Finnasta, virsikirjasta sekä levytietokannoista säveltäjän C.E.F. Weysen, tekstin kirjoittaneen Christian Richardtin sekä virren nimen mukaan, mutta en löytänyt suomennosta.Finna, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;Virsikirja, https://virsikirja.fi/Virsi on alunperin tanskalainen, https://hojskolesangbogen.dk/om-sangbogen/historier-om-sangene/a-c/alti…
Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
Ainakin Runosto-sivustolta kategoriasta Hääkansan lauluja löytyy Kantelettaren kaaso-aiheisia runoja. Englanniksi kaasoista (engl. bridesmaid) lauluja ovat julkaisseet ainakin Kylie Morgan (Bridesmaids), Lauren Spencer Smith (Bridesmaid), Leanne Pearson (Stand By Me (The Bridesmaid Song)) sekä Tyra Madison (Bridesmaids), löytyivät Youtubesta hakusanoilla bridesmaid ja song.Lähteet:Hääkansan lauluja. Runosto.net. https://runosto.net/category/kanteletar/haakansan-lauluja/ (Viitattu 8.12.2025)Youtube.com. https://www.youtube.com/ (Viitattu 8.12.2025)
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Kuvaukseen sopisi ainakin Dustin Hoffmanin ohjaama Kvartetti (Quartet, 2012). Se tapahtuu eläköityneiden oopperataiteilijoiden lepokodissa ja siinä harjoitellaan esitystä. Elokuva on tullut televisiosta vuonna 2015. Toinen mahdollinen elokuva on Paul Andrew Williamsin ohjaama Laulu Marionille (Song for Marion, 2012). Siinä juonen keskipisteessä on seniorikuoro. Se on tullut televisiosta vuonna 2017.
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
Antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia nuortenkirjoja: Michele Paverin Pronssisoturit-sarja on historiallinen seikkailusarja nuorille. Se sijoittuu pronssikauden Kreikkaan. Sarjan on suomentanut Marja Helanen. Sarjassa on kolme osaa:Delfiinin saari (WSOY, 2013)Liekehtivä leijona (WSOY, 2024)Hakukansilmä (WSOY, 2015)Amerikkalainen Rick Riordan on kirjoittanut nuorille useitakin antiikin Kreikan mytologiaan liittyvää kirjasarjaa. Kirjat on suomessa julkaissut Otava ja niitä on suomentanut Ilkka Rekiaro:Percy Jackson-sarja : Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota, Jumalten malja, Kolmoisjumalattaren sota (2024)Olympoksen sankarit -sarja. Jatkoa Percy Jackson -sarjalle : Eksynyt sankari,...
Voit käydä tulostamassa lomakkeet missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä siihen tarvita soittelua tai valokopioiden ottamista. Voit tulostaa lomakkeet joko kirjaston asiakastietokoneelta tai ladata tulostettavan lomakkeen kirjaston tulostusjärjestelmään omalta laitteeltasi. Kummassakin tapauksessa sinun täytyy rekisteröityä kirjaston tulostusjärjestelmässä osoitteessa http://asiakastulostus.hel.fi.Kirjastossa voit vain mennä asiakastietokoneelle, etsiä sopivan lomakkeen ja painaa tulostusnappia. Sitten järjestelmä kysyy rekisteröitymisen yhteydessä saamaasi 7-numeroista pin-koodia. Sen syötettyäsi voit mennä tulostimelle ja laittaa pin-koodin uudestaan, jolloin saat paperit ulos tulostimesta.Jos lataat lomakkeen...
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Auli Vuorelan esittämä kappale Vettä löytyy esimerkiksi julkaisusta Versova puu : yhteisen toivon lauluja. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Auli Vuorela. Tekijätiedot löytyvät, kun hakee julkaisun tiedot Kansalliskirjaston kokoelmasta Finna-sivustolta: https://finna.fi/Record/fikka.4957999?sid=5120434701.
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392