Tällaista lauluvihkoa en onnistunut tunnistamaan. Periaatteessa suomalaisten julkaisujen pitäisi sisältyä Kansalliskirjaston kokoelmaan, mutta kokoelmasta voi puuttua julkaisuja tai niitä ei ehkä ole kuvailtu niin tarkasti, että niitä voisi etsiä esimerkiksi niihin sisältyvien laulujen nimillä. Kysymyksestä ei selviä, onko vihkosessa pelkät laulujen sanat, jolloin se on kirja, vai sisältääkö se myös laulujen nuotinnokset, jolloin se on nuotti.Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Yritin löytää tietoja Finna-haulla, joka hakee suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistotietokannoista.Valitettavasti en löytänyt tietoa, jossa yhdistyisivät ravintoloitsija ja ravintolat. Cederströmeistä moni on ollut tekemisissä taiteen kanssa. Linkki Finna.fi tarkennettu haku.Aiheen metsästystä voisi jatkaa joko ravintolamuseon tai Kansallisarkiston kautta. Linkki hotellijaravintolamuseo. Linkki Kansallisarkisto.Helsingin Sanomien aikakoneesta löytyy jotain ravintoloiden nimellä. Henkilöä en löytänyt. Linkki HS.fi/aikakone/
Olisikohan kyseessä Clifford Simakin kirja City? "Cityn ylin kertomuksellinen taso sijoittuu kauas tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat kadonneet ja jättäneet maailman koirille. Koirat kokoontuvat nuotiotulille kertomaan tarinoita menneistä ajoista – vai ovatko ne ajat vain myyttejä?" Linkki kirjavinkkiin.Toisaalta Tatyana Tolstayan The Slynx olisi myös mahdollinen. Se tosin kertoo ilveksestä. "Two hundred years after civilization ended in an event known as the Blast, Benedikt isn't one to complain. He's got a job--transcribing old books and presenting them as the words of the great new leader, Fyodor Kuzmich, Glorybe--and though he doesn't enjoy the privileged status of a Murza, at least he's not a serf or a half-human four-legged...
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Esteettömyyttä pidetään kirjastoissa tärkeänä. Siksi on laadittu esimerkiksi Yleisten kirjastojen Saavutettavuussuositus. Suositus on vuodelta 2017. Esteettömyys pyritään ottamaan huomioon kirjastoja rakennettaessa tai uudistettaessa. Esimerkiksi Keskustakirjasto Oodi haluttiin rakentaa alusta alkaen esteettömäksi.
Etenkin vanhojen kirjastojen saavutettavuudessa on toki puutteita. Asioita pyritään korjaamaan, mutta joskus uudistuksissa täytyy tasapainoilla vanhan rakennuksen suojelun ja saavutettavuuden välillä. Jos huomaat yksittäisen kirjaston esteettömyydessä erityisiä puutteita, kannattaa lähettää palautetta. Otamme mielellämme palautetta vastaan. Pieniä asioita voidaan yrittää korjata heti, isommat asiat voidaan ottaa...
Hei, kysymyksesi liittyy elintarviketurvallisuuteen. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan kolmella eri tasolla. Ruokavirasto on ylin viranomainen, aluehallintovirastot vastaavat vastaavat valvonnasta omilla alueillaan, mutta tärkeintä valvoja ovat kuntien omat elintarvikevalvontaviranomaiset.
Helsingissä helpoin tapa puuttua tähän asiaan on tehdä ilmoitus Helsingin elintarvikeneuvontaan:
kymp.elintarviketurvallisuus@hel.fi
Tähän sähköpostisoitteeseen kaupunkilaiset ja Helsingissä asioivat voivat tehdä ilmoituksen, jos havaitsevat epäkohdan elintarvikkeessa, ravintolassa, myymälässä tai muussa elintarvikehuoneistossa.
Enemmän asiasta löydät täältä:
https://www.hel.fi/fi/...
Voisikohan etsimäsi kirja olla englantilaisen Arthur Ransomen Pääskyt ja Amatsonit - romaani reippaista pojista ja tytöistä, Kirja on julkaistu englanniksi 1930, suomeksi 1953 ja 1979 siitä on tullut uusintapainos. Kirjan tapahtumat sattuvat usein koulujen loma-aikana ja siinä liikutaan paljon järvellä. Loma-aikana Walkerin Lontoossa asuvat lapset ja Blackettin tyttäret ystävystyvät. He kutsuvat itseään Pääskyiksi ja Amatsoneiksi ja kokevat monia seikkailuja yhdessä
Ransome kirjoitti henkilöistä useita kirjoja, joista edellä mainittu Pääskyt ja Amatsonit suomennettiin 1953, Pääskylaakso-niminen 1955.
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,...
Lahden pääkirjaston lehtisalissa on luettavissa Tekniikka & talous -lehti. Uusinta numeroa lukuun ottamatta vanhempia numeroita voi myös lainata (laina-aika 2 viikkoa).Tekniikka & talous | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Hei! Ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta lainasitte kirjan, ja sovi kirjan korvaamisesta. Lainan voi yleensä ensin uusia muutaman kerran. Jos kirjaa ei sen jälkeenkään löydy, voi maksaa korvaushinnan tai tuoda uuden samanlaisen kirjan tilalle. Oman kirjastosi henkilökunta kertoo sinulle tarkemmin, miten tämän kadonneen kirjan tapauksessa kannattaa edetä.
Tekoälyavusteisia huoneistonvälityspalveluja näyttää löytyvän, https://www.google.com/search?q=ai+search+for+appartement&rlz=1C1GCEA_e…. Niiden toimintamalleja ja palvelun laajuutta voi tutkia palvelujen politiikkaa kuvaavilla sivuilla, esim. Renty.ai:n palvelun periaatteet, https://renty.ai/policy. Suomen kielellä ei sovellusta vielä ainakaan löytynyt, kylläkin artikkeleita siitä, että on luotu sovelluksia, joilla asunnonvälittäjät voivat kuvata välitettäviä kohteita, esim. Talouselämä, https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyritys-loi-tekoalyn-joka-la…
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Wordsworthin sonetteja ei ole suomennettu tällaisina kokoelmateoksina (Tynni on tosin suomentanut Shakespearen Sonetit). Tynnin käännöksenä on ilmestynyt teos nimeltä Runoja, jossa on kaksi sonettia Wordsworthin sonettikokoelmista, mutta kysyttyä sonettia ei tässä teoksessa valitettavasti ole. Vaikuttaa siltä, että kyseistä runoa ei ole suomennettu.Lahden runotietokannasta haettu lista Wordsworth-suomennoksista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_William_Wordsworthin_runojen_suo…
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja.
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena...
Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
Kysymyksen runo näyttäisi olevan Tuula Korolaisen lintujen syysmuutosta kertova Näkemiin-runo tuntemattoman tekijän lastentarhan tai (ala)koulun kesälomaan soveltuvaksi muokkaamana. Korolaisella "pääsky meni, kurki lähtee" ja kesäloman paikalla alkuperäisessä runossa on "Siinä sorsaperhe". Korolaisen "talveksi" on uudisversiossa vaihdettu kesäksi ja "Siipikansan muuttaessa" korvattu sanaparilla "Lapsikatraan lomaillessa".Alkuperäisen Näkemiin-runon voi lukea vaikkapa Korolaisen kirjasta Kuono kohti tähteä tai hänen valittujen runojensa kokoelmasta Taivasta hipoo hännänpää.
