Tähän Matti Mäkelän säveltämään ja Reijo Rikkosen sanoittamaan joululauluun ei ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Muodon jäisen talvi teki akkunaan".
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
En valitettavasti löytänyt tällaista runoa. Kynttiläaiheisia runoja on useita, mutta tarkistamani eivät tuntuneet täsmäävän kuvailuusi.Ehkä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa runon?
Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Hei,Tämän sivuston mukaan tuo ompelukone on valmistettu 1901.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-p-series-serial-numbers.html.
Ruotsin kielen opiskelu toisena kotimaisena kielenä voi alkaa jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla (A1-kieli) tai viimeistään peruskoulun kuudennella luokalla (B1-kieli). A1-kieli voi olla joko toinen kotimainen tai vieras kieli. Kielivaihtoehtojen tarjonta riippuu koulusta. Esimerkiksi Tampereella A1-kielenä voi opiskella koulusta riippuen englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. B1-kieli on joko toinen kotimainen tai englanti. Näiden lisäksi on mahdollista opiskella valinnaisaineena A2-kieltä kolmannelta luokalta alkaen. Myös A2-vaihtoehdot riippuvat koulusta.Kieliverkosto: https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/huoltajalle/yleisimpia-kysymyksia-kieltenoppimisesta-ja-kielivalinnoista Tampereen...
"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Sait ilmeisesti kirjastossa käydessäsi tiedon niistä kirjoista, jotka ovat Vanamo-kirjastoissa. Laajensin hakua muihin Suomen kirjastoihin ja löysin tällaiset:Finlandia, geoplaneta 2012 (Lonely Planet)Finlandia, la tierra de los mil lagos, kirjoittaja Stefania Belloni, Narni Plurigraf, 2007Hablemos de Finlandia, Otava 2003Nämä olisivat kaukolainattavissa.
Löytynyt netin keskustelufoorumista nämä säkeet:Lintuin lauluhun heräsinAamusella ma varhainSana, katsekin tyly onVilu vierahan koissa.Kenkään helli ei enää mua.äiti, voi kuinka kaipaan suo.Laulun tekijää ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä palstan lukijoista joku tunnistaisi tämän.
Tekijänoikeuslain mukaan Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tämän jälkeen teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa.Joulurunoista on julkaistu monia eri tekijöiden tuotantoa sisältäviä kokoelmia, kuten esimerkiksi Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut, osat 1 ja 2 (Kirjayhtymä, 1979 ja 1980). Eri tekijöiden kohdalla tekijänoikeus täytyy kuitenkin tarkistaa aina erikseen selvittämällä kirjoittajan mahdollisesta kuolemasta kulunut aika. Tunnetuista jouluisiakin runoja julkaisseista...
Ainakin Runosto-sivustolta kategoriasta Hääkansan lauluja löytyy Kantelettaren kaaso-aiheisia runoja. Englanniksi kaasoista (engl. bridesmaid) lauluja ovat julkaisseet ainakin Kylie Morgan (Bridesmaids), Lauren Spencer Smith (Bridesmaid), Leanne Pearson (Stand By Me (The Bridesmaid Song)) sekä Tyra Madison (Bridesmaids), löytyivät Youtubesta hakusanoilla bridesmaid ja song.Lähteet:Hääkansan lauluja. Runosto.net. https://runosto.net/category/kanteletar/haakansan-lauluja/ (Viitattu 8.12.2025)Youtube.com. https://www.youtube.com/ (Viitattu 8.12.2025)
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Historia on kreikkalaisperäinen sana, joka on johdettu antiikin kreikan kielen tietämistä tarkoittavasta oída-verbistä (οἶδα). Antiikin Kreikassa tämä monimerkityksellinen sana tarkoitti niin tutkimusta, tietoa kuin historiankirjoitusta. Sanan ensiesiintymiset olivat Joonian alueella, josta se levisi ympäri kreikkaa puhuvaa maailmaa.Lähde: Robert Beekes, Etymological Dictionary of Greek, Leiden 2010.
Louise Bryantin teosta Six red months in Russia ei ole tiettävästi suomennettu. Kirjailijalta löytyy vain englanninkielisiä teoksia Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-palvelusta: https://finna.fi/
Hei,Runot on painettu ainakin Aamu : perheaikakauskirjassa joulukuussa 1932. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Alla linkki lehden digitoituun numeroon, jossa molemmat runot on julkaistu.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703142?term=Ehtoo%20Kassarissa&page=11
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Hampurin kaupungin sivuilta ja Wikipediasta selviää, että "die Schanze" on paikallisten käyttämä lempinimi Hampurin keskustassa sijaitsevasta alueesta tai korttelista, jonka koko nimi on Schanzenviertel tai Sternschanze. En ole nimistöasiantuntija, mutta itse ajattelisin, että tekstin luonteesta tai muodollisuudesta riippuu, mitä nimeä kannattaa käyttää. Tärkeintä kuitenkin lienee tehdä tekstissä selväksi, että alueesta voidaan käyttää kolmea eri nimeä.Lähteet:Schanze district. Hamburg-travel.com. https://www.hamburg-travel.com/see-explore/sightseeing/schanze-district/ (Viitattu 8.12.2025)Schanzenviertel. Hamburg.com. https://www.hamburg.com/residents/neighbourhoods/schanzenviertel-19394 (Viitattu 8.12.2025)Sternschanze. Wikipedia. https...
