Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
Äänestykset ovat julkisia. Eduskunnan täysistuntojen äänestykset merkitään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoihin. Äänestystulos löytyy täysistunnon pöytäkirjan asiakohdasta, jossa äänestys on pidetty. https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx Esimerkkinä:https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=35&vuosi=2021
Tietoa Louhi-kylpylän pääsylippujen/kausikorttien lainaamisesta Valkeakosken kirjastosta ei löydy ainakaan kirjaston verkkosivuilta. Tietoa kausikorteista, joita kirjastosta voi lainata: Lainattavat välineet, pelit, kausikortit ja soittimet | Valkeakosken kaupunginkirjasto ValoMyöskään Vesimaailma Louhi ei mainitse verkkosivuillaan mahdollisuudesta lainata kausikorttia kirjastosta.
Kyseessä on varmaankin norjalaisen Klaus Hagerupin Mari ja rajattoman rakkauden kesä (Höyere enn himmelen, suom. Katriina Savolainen, 1997). Kirjasammossa on teoksen ruotsinkielisen laitoksen kansikuva. Suomenkielisen laitoksen kansikuvan löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.Mari ja rajattoman rakkauden kesä Kirjasammossa
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Kävin läpi Einari Vuorelan tuotantoa, mutta aivan noilla sanoilla olevaa runoa en löytänyt. Kokoelmassa Korpien takaa (1948) on kaksikin runoa, joissa on hyvin lähellä kysymääsi oleva kohta. Voisikohan etsimäsi runo olla jompikumpi näistä? Runon Kuoleva äiti viimeinen säe alkaa sanoilla "Katso, perhonen pyrisee ikkunassa. Se on vapautunut kotelostaan."Runo Polku taivaaseen alkaa näin: "Nyt sen tiedän: Olen vain kalkkikuori. Olen vain kotelo, josta perhonen lentää."
Sanat löytyvät teoksesta teoksesta Tässä taivas, tässä maa : rakkauslaulujaTässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja | Helmet-kirjastot | helmet.fiAale Tynni on suomentanut kyseisen tekstin. Alkuperäinen ranskankielinen teksti on belgialaisen laulaja-lauluntekijä Jacques Brelin tuotos.
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
Jos kenelläkään porukasta ei ole televisiota ja sohvaa, täytyy varmasti yrittää löytää jonkinlainen videolaittein varustettu kerho- tai saunatila, jota voisi varata. Sellaisia on esimerkiksi taloyhtiöillä, työpaikoilla ja erilaisilla yhdistyksillä. Kannattaa ottaa selvää, olisiko vaikkapa jonkun opiskelija- tai ammattiyhdistyksellä sopivaa tilaa. Ne on yleensä tarkoitettu jäsenille, mutta varmasti riittää, jos yksi porukastanne on jäsen.Elokuvia voi katsoa yhdessä myös elokuvateatterissa. Helsingissä esimerkiksi Oodin Kino Reginassa, Cinema Orionissa ja WHS teatteri Unionissa on edullisia näytöksiä ja normaaliohjelmistosta poikkeavia elokuvia.
Tarkoitatko ehkä laulua "Olin pyörteissä" tai "Olin pyörteissä maisten huvien"? Laulu alkaa: "Olin pyörteissä maisten huvien" (tai "Olin pyörteessä maisten huvien"). Säkeistöjen määrä eri julkaisuissa vaihtelee seitsemästä kahdeksaan, "Waloa kohti" -lehdessä (01.10.1923) säkeistöjä on kymmenen.Sävelmä on ruotsalaista alkuperää ja alkuperäinen sanoittaja on Axel (Oskar Henrik) Schager. Laulun ruotsinkielinen nimi on "Uti nöjdens". Laulu sisältyy useaan eri julkaisuun ja sanoitukset eroavat hiukan toisistaan. Suomenkielisen sanoittajan nimeä ei nuoteissa mainita, mutta esimerkiksi Eija Merilän ja Helka Hynnisen äänitteiden tiedoissa sanoittajaksi on merkitty Oskari Jalkio. Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna....
Mielestäni signeerauksessa lukee L. Ylönen. Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy Lauri Ylönen (1895 - 1924), ks. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lauri-ylonen-2Ylönen toimi Karjala-lehden toimittajana ja kuvittajana ja menehtyi keuhkotautiin 29-vuotiaana.
Tapani Kansan säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta "Anna mun jäädä sun luo" en löydä julkaistua nuottia. Kappaleen soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/tapani-kansa-anna-mun-jaada-sun-luo-nina-af-enehjelmLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Pääkirjaston varaushylly löytyy ensimmäisestä kerroksesta, heti Infon vierestä. Saat saapumisviestin joko tekstiviestitse, sähköpostitse tai kirjeitse, kun kirjat voi noutaa. Viestissä on mukana numerosarja, jonka löydät myös kirjojen välissä olevasta varauskuitista. Näin löydät juuri sinulle varatut kirjat, koska samoja kirjoja voi olla varattuna myös muille asiakkaille. Voit myös halutessasi käyttää varaushyllyyn kytkettyä tietokonetta, joka kertoo, mistä löydät varauksesi, tai voit pyytää apua Infon henkilökunnalta. Voit noutaa varatun aineiston kirjaston aukioloaikoina, mutta viimeistään viestissä ilmoitetun noutopäivän aikaan. Noutamattomista varauksista peritään 2,5€ maksu.
Tein nopsan google-haun ja näköjään jugurtin teko kotona on mahdollista.Instagramissa on kahden eri tekijän ohjeet sekä kreikkalaisen että turkkilaisen jugurtin tekoon. Linkki ohjeeseen sekä Linkki ohjeeseen.Myös Facebook tarjoaa ohjeita jugurtin tekoon suomeksi. Linkki yhteen ohjeeseen.Ohjeita kotitekoiseen jugurttiin löytyy myös kirjoista esim. Bellersen Quirini, Cosima: Kotitekoiset jugurtit, rahkat ja juustot sekä Caldwell, Gianaclis: Homemade yogurt & kefir : 71 recipes for making & using probiotic-rich ferments. Linkki Helmet hakuun
HeiFinna.fi-hakupalvelussa voi tehdä haun aapinen, aiherajaus aapiset ja rajata vielä valmistusvuoden mukaan, esim: 1967-1970:https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%22…Mahdollisia sen ajan aapisia ovat (painoksia on tehty sopivaan aikaan):Knuuttila: Aapinen (myös harjoituskirjoja)Löytyy esim:https://finna.fi/Record/kainet.11795?sid=5370743053Kuosmanen: Opin lukemaanhttps://finna.fi/Record/piki.3251264?sid=5370751993Kunnas: Aikamme aapinenhttps://finna.fi/Record/heili.1f3716c5-674f-4c7a-aafc-374fa9a79f87?sid=…Kuvahaulla (tekijä ja kirjan nimi) löytyy melkein kaikista kansikuvat.Jos jokin aapinen tuntuu tutun näköiseltä, voi ottaa kyseiseen omistajakirjastoon yhteyttä ja kysäistä, löytyisikö kyseinen loru....
Misako harjoitti matkamuistojen ja lahjatavaroiden tukku- ja vähittäismyyntiä. Se toimi Minimisakon nimellä Lapin kauppakeskuksessa ja Misakolla oli liiketila myös osoitteessa Rovakatu 25.
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
