Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Singerin valmistuspaikkoja ja -vuosia voi etsiä International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) tietokannasta Singer Sewing Machine Serial Number Database, https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… Sen mukaan valmistuspaikka on Clydebank Skotlannissa ja vuosi 1913.
Tunteiden ja mielen hallintaa ohjaavia kirjoja löytyy esim. hakusanoilla tunnetaidot, tunteet, hallinta.Aikuisille sopivia ovat vaikkapa Petri Tammisen Ajatusten vahtimestari, Jouni Hallikaisen Pieni meditaatiokirja, Ninni Villgrenin Työhyvinvoinnin puuhastelukirja sekä Ilmo Häkkisen Itsetutkiskelu. Muitakin teoksia varmasti löytyy käyttämällä näiden kirjojen asiasanoja hakusanoina. Linkki Helmet hakuun.
Löydät antamasi sähköpostin, kun kirjaudut Vaskiin omalla kirjastokortillasi ja PIN-koodillasi ja menet Omat palvelut -valikosta Omiin tietoihin. Sieltä pitäisi näkyä sähköpostiosoitteesi, mikäli olet sellaisen antanut. Jos et pääse kirjautumaan, voit selvittää asian omassa kirjastossasi. Tarvitset silloin sekä kirjastokorttisi että kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.Vaskin kirjastokortista https://vaski.finna.fi/Content/opas#kirjastokortti
Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Kyseessä on Päätalon Kunnan jauhot.Vastaus löytyi Makupalat-sivustolta, joka on kirjastojen ylläpitämä linkkihakemisto tiedonhakuun. Tätä kautta löytyi Kai Hirvasnoron lukuppäiväkirjaln pohjaltan syntynyt johdatus Iijoki-sarjaan. Sieltä löytyy kuvaus Mikon ja Simos-Iikan inttäjäisistä. Päätalon_matkassa_Final_Netti09062013.pdf
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
Henry Jamesin novellista The beast in the jungle ei valitettavasti ole suomennosta.https://www.finna.fi/https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttps://www.kirjasampo.fi/
Logon perusteella astiat ovat Turun Posliinitehtaan tuotantoa. Tutkimastani astia- ja posliiniaiheisesta kirjallisuudesta ei valitettavasti löytynyt riittävästi vihjeitä kuvien astioiden valmistusajankohdan määrittämiseksi.Tehdas aloitti Teknillisenä Porsliinitehtaana vuonna 1918. Se ajautui konkurssiin vuonna 1923. Arabia osti tehtaan ja siitä muodostettiin erillinen yhtiö, Turun Posliinitehdas. Vuonna 1965 tehtaan nimi muuttui Turun Posliiniksi. 1987 siitä tuli omistajanvaihdoksen myötä Ensto Ceramics ja vuosituhannen vaihteessa omistajan taas vaihduttua Turku Ceramics.Turun posliinitehdas - Arkki Turku Ceramicsin juuret ovat syvällä vanhan porsliinitehtaan historiassa | Turun Sanomat
Taulun vasemmassa alareunassa olevan signeerauksen tulkitsisin olevan "Wm Rolig -31". Taideaiheisista hakuteoksista enkä hakemistoista tätä vastaavaa taiteilijaa löytänyt. Vanhoista sanomalehdistä löytyy kuitenkin varteenotettavaksi maalariehdokkaaksi William Rolig. Hän oli ammatiltaan kehystäjä eli työkseen tekemisissä kuvataiteen kanssa, eikä liene ollenkaan kaukaa haettua, että hänellä olisi ollut omiakin taiteellisia ambitioita. Myös signeerauksen vuosiluku sopii William Roligiin: Aamulehdessä 16.8.1937 julkaistujen kirkollisten ilmoitusten kuolleiden joukosta löytyy 31-vuotiaana Tampereella menehtynyt kehystäjä Villiam Rolig. Rolig oli muuttanut vaimoineen Porista Tampereelle vuonna 1928 (Kyrkliga notiser, Björneborgs Tidning 24.7....
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
Hei,Suoraa vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Päätteet -mo ja -mö liittyvät usein verbeihin, kuten maalaamo, veistämö jne.Tuo alku on hankalampi. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (osa 10) on verbi "viessata" merkityksessä "opastaa", "saattaa matkalla".Jos sanan taustalla on tämä, olisi nimi tullut joen merkityksestä kulku- ja kuljetusreittinä.Suomen murteiden sanakirjasta ei löytynyt sopivaa sanaa. Kotuksen sivustolla on Marjo Murron blogiteksti Tonkopuro ja muita Lapin nimiä (https://kotus.fi/tonkopuro-ja-muita-lapin-nimia/), jossa mainitaan seuraavaa: "Lapissa paikannimissä on muun muassa eri-ikäisten porojen nimityksiä, kuten kermikkä ja vuonelo. Kemijärveläiseen asutusnimeen Vuosamokin saattaa sisältyä...
Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
