1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja...
Iisalmen paikallislehti Salmetar ilmestyi myös Sonkajärvellä 1890-luvulta alkaen. Vuonna 2007 se yhdistyi Iisalmi-lehden kanssa.
1930-luvun digitoitut Salmettaret sisältävät myös kirkollisia ilmoituksia, joten todennäköisesti niitä julkaistiin myös 1940-luvulla.
Lisätietoa Salmettaren roolista Sonkajärvellä: Sonkajärven lähteillä : kokoelma "Salmetar" -lehdessä olleista uutisista ja tiedoista Sonkajärveltä ennen kunnan itsenäistymistä 1897-1922 | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Näillä vihjeillä en onnistunut löytämään etsimääsi laulua. Jos joku lukija tunnistaa laulun, laulun tiedot voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Voit tarkistaa varaustesi ja lainojesi tiedot uudelta Helmet Finna -sivuilta https://helmet.finna.fi/ tai vanhalta Helmet-sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI . Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Jos olet unohtanut pin-koodisi, saat sen sähköpostiisi, kun käytät Oletko unohtanut tunnuslukusi -linkkiä. Kirjastokorttisi numero on pitkä 2 alkava numerosarja, joka on kirjastokortissasi. Numerosarja näkyi myös Taskukirjaston kirjastokortissa. Omista tiedoistasi voit myös poistaa tai jäädyttää varauksesi,
Eräpäivämuistutukset lähetetään järjestelmästä automaattisesti, mutta jos viestit eivät tule perille, tarkista osoitteesi oikeinkirjoitus. Varmista lisäksi, ettei sähköpostin roskapostisuodatus estä kirjaston ilmoituksia. Joskus liian täysi sähköpostilaatikko estää viestien saapumisen.
Helmet-kirjastot lähettävät ilmoituksia ja muistutuksia tekstiviestinä, sähköpostitse ja postitse. Kirjautuneena Omiin tietoihisi voit kohdassa Muuta yhteystietojasi tarkistaa, että kaikki yhteystietosi ovat ajan tasalla.
Kyseessä voi olla joskus tilapäinen tekninen häiriö, mutta yleensä näistä katkoksista, jos ne koskevat useita asiakkaita, tiedotetaan erikseen Helmet.fi:n etusivulla.
"Acoustic Signal Analysis of the Targets of Distributed Airspace Monitoring System" tutkii lentokoneiden äänijälkien tunnistamista akustisilla valvontajärjestelmillä. Automaattista äänianalyysiä keinotekoisilla hermoverkoilla käsittelee "Military aircrafts’ classification based on their sound signature"."Fusion of RADAR and Acoustic Arrays for Drone Detection in Restricted Air-Space" käsittelee tutkien ja akustisten antureiden yhteiskäyttöä droonien havaitsemisessa, "UAV Passive Acoustic Detection" taas tutkii niiden havaitsemista puhtaasti akustisin menetelmin."Passive Acoustic System for Tracking Low-Flying Aircraft" käsittelee akustista järjestelmää, joka automaattisesti havaitsee ja tunnistaa matalalla lentäviä ilma-aluksia.Vanhempi...
Kun varaus on tilassa "matkalla noutopisteeseen", varauksen voi perua, eikä siitä tulee noutamattoman varauksen maksua. Varauksen voi perua myös sen viikon aikana, kun varaus pitäisi noutaa kirjastosta. Tästäkään ei peritä maksua.
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Näissä käännöksissä ei ole sisällössä merkityseroa, joten molemmat varmaan kertovat tuon ranskankielisen lauseen suomeksi. Ero lienee siinä, onko jälkimmäinen oikeaoppista suomen kieltä. Sitä esiintyy ainakin vanhahtavissa teksteissä, esimerkiksi Martti Lutherin aamurukouksessa, jossa rukoillaan "varjele minua tänäänkin synnistä ja kaikesta pahasta", https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/rukous/martti-lutherin-rukouksia/Asiasta voisi kysyä tarkempaa tietoa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Löysin tiedon, että sarjan Skazana (The Convict) musiikin on säveltänyt Pawel Lucewicz, mutta tunnusmusiikin nimeä ei löytynyt. LähdeIMDb: Skazana https://www.imdb.com/title/tt14417144/fullcreditsIMDb: Pawel Lucewicz https://www.imdb.com/name/nm4591403/?ref_=ttfc_fc_cr
Hei!Alkuperäisen julkaisun kansitaidetta voit ihastella esimerkiksi tämän linkin kautta. Lisää kuvia avautuu kuvaa klikkaamalla:https://www.discogs.com/master/31145-Wigwam-Fairyport?srsltid=AfmBOop7WwWgyqWBrmwY8nE6kRVxkP4s_F6_YMsYiG-ejYeUnEGiNIexVuonna 2022 Svart Records julkaisi albumista neljän levyn deluxe- version. Tästä linkistä pääset katsomaan tämän version kansi- yms. taidetta kuvaa klikkaamalla:https://www.rollingrecords.fi/lp:t/6285f64e415a0487471462d6
Oiva teos aiheesta on esimerkiksi Minna Kilkin toimittama Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006). Jonkin verran tietoa kaupunkilaispiioista löytyy myös Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamasta kirjasta Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS, 2006). Viipurilaispalvelijoista kertoo Terttu Sallisen Vie männessäs - tuo tullessas : palvelusväkeä 1920- ja 1930-luvun Viipurissa (Karjalan kirjapaino, 1996).
Laitoin tästä kyselyä kirjastolaisten sähköpostilistalle, jos joku muistaisi pyöräilyjä oman kirjastonsa historiasta ennen vuotta 2010. En ole valitettavasti saanut tähän vastauksia. Jos saan niitä myöhemmin, niin välitän ne tiedoksi. Lehtiartikkeleita yritin myös etsiä, mutta ensimmäiset maininnat olivat vasta vuoden 2011 Cycling for libraries -tapahtumasta.Esimerkiksi Seinäjoen pääkirjaston varastossa on monta metriä kirjastoaiheisia teoksia, myös kirjastohistoriaa. Taitaa olla melko pieni mahdollisuus, mutta niitä voit toki käydä selaamassa, jos sieltä löytyisi mainintoja etsimältäsi ajanjaksolta opinnäytettäsi varten.
Lehtipisteen sivuilla olevien tietojen mukaan Orivedellä Helsingin Sanomat on myynnissä ABC:llä, K-Supermarketissa ja S-marketissa.Lähde:Lehtipiste: Helsingin Sanomat https://lehtipiste.fi/product/helsingin-sanomat/
Kaikissa näissä yliopistoissa voi opiskella kasvatustiedettä. https://opintopolku.fi/-sivustolla voi tehdä hakuja koulutuksen tai oppilaitoksen mukaan ja tutkia tarkemmin, millaisia kasvatustieteen opintokokonaisuuksia on tarjolla.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Vasarapäisellä laakamadolla (Bipalium fuscatum) on kotiekosysteemissäänkin melko vähän vihollisia. Vain jotkin maaperän mikrobit ja kuivuus haittaavat sitä. Aasiassa ja Thaimaassa on kuitenkin riittävästi saaliseläimiä madolle. Siellä ne eivät vielä haittaa muuta ekosysteemiä. Linkki Dokmai dokmaPohjois-Amerikassa ja Euroopassa vasarapäiset laakamadot ovat kuitenkin vieraslaji. Liikaa levitessään se tappaa kotoperäiset lajit ja haittaa maaperän hyvinvointia. Linkki a-z amimals.com ja Linkki American scientist
Soitin kollegalle Pasilan kirjastoon ja hän ystävällisesti etsi tietoa lääninlääkärin sijainnista vanhoista puhelinluetteloista, joita säilytetään Pasilan kirjavarastossa. Harmi kyllä, juuri vuoden 1954 luettelo oli kadonnut. Vuoden 1953 luettelossa lääninlääkärin osoitteeksi kerrotaan Aleksanterinkatu 10 ja vuoden 1955 luettelossa osoite on Mikonkatu 17. Pyysin tietoa Helsingin kaupunginarkistosta ja siellä säilyneestä puhelinluettelosta varmistui, että lääninlääkärin toimisto on sijainnut vuonna 1954 Aleksanterinkatu 10:ssä.Raitiovaunuaiheisen kysymyksen lähetin Suomen Raitiotieseuralle ja sieltä sainkin varapuheenjohtaja Jaakko Pertilältä tyhjentävän vastauksen: "Sekä nykyiseen Etelärantaan (eli myöhemmin v. 1952 valmistuneen Palacen...
Roihuvuoressa on sijainnut Elannon myymälä osoitteessa Roihuvuorentie 26 v. 1958Roihuvuori, Roihuvuorentie 26 | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiHaagassa Elannon myymälä on löytynyt ainakin Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta v. 1963Pohjois-Haaga | Museovirasto | Finna.fi
