Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Voisikohan kyseessä olla Bill Peetin lastenkirja Taikakukko Jupiter (Cook-a-doodle Dudley, suom. Kerttu Manninen,1992).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin: "Kukko Jupiter tervehtii joka aamu aurinkoa kiekaisullaan. Herkko-hanhi on kateellinen Jupiterin suosiosta muiden tilan eläinten parissa ja uhkaa pöllyttää sen. Kun Herkko ajaa Hermannin metsään yöksi, aurinko ei enää nousekaan."
Singerin valmistuspaikkoja ja -vuosia voi etsiä International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) tietokannasta Singer Sewing Machine Serial Number Database, https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… Sen mukaan valmistuspaikka on Clydebank Skotlannissa ja vuosi 1913.
Hei,Suomen linnuista löytyy ainakin muutama tällainen lintuopas, jotka saattavat vastata toivettasi. Esimerkiksi Lasse J. Laineelta löytyy Suomen linnut : Harrastajan opas (2004). Teos tarkastelee aihetta lintuharrastajan näkökulmasta, mutta siinä puhutaan muun muassa pesimisestä, ravinnosta, muutosta ja käyttäytymisestä yleisluontoisesti. Myös Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Tiesitkö tämän linnuista? (2012) antaa katsauksen lintujen käyttäytymiseen. Tarkempaa lajikohtaista tietoa löytyy Pertti Koskimiehen teoksesta Suomen linnut : Suuri lintukirja (uusin painos 2025). Siinä esitellään kaikki suomessa pesivät ja läpimuuttavat lintulajit tarkoin tiedoin muun muassa pesimisestä, käyttäytymisestä sekä ravinnosta.
Tunteiden ja mielen hallintaa ohjaavia kirjoja löytyy esim. hakusanoilla tunnetaidot, tunteet, hallinta.Aikuisille sopivia ovat vaikkapa Petri Tammisen Ajatusten vahtimestari, Jouni Hallikaisen Pieni meditaatiokirja, Ninni Villgrenin Työhyvinvoinnin puuhastelukirja sekä Ilmo Häkkisen Itsetutkiskelu. Muitakin teoksia varmasti löytyy käyttämällä näiden kirjojen asiasanoja hakusanoina. Linkki Helmet hakuun.
Vaski-kirjastojen lainaajatietolomakkeen voi täyttää sähköisesti ja tulostaa. Hakemusta ei voi sähköisesti lähettää, vaan se pitää tuoda henkilökohtaisesti kirjaston toimipisteeseen. Lomakkeen voi myös täyttää käsin kirjastossa. Kirjastokortin saa esittämällä täytetyn lomakkeen ja kuvallisen henkilötodistuksen. Alle 15-vuotiaan lainaajan on toimitettava kirjastoon huoltajan täyttämä ja allekirjoittama lomake.https://vaski.finna.fi/Content/opas#kirjastokortti
Sextonin teoksen Elä tai kuole: valitut runot sivulla 115 on runo Suudelma, joka alkaa "Suuni kukkii kuin viiltohaava." Teos löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on aiemmin ollut samantyyppinen kysymys ja silloin on vastattu seuraavasti: "Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa."Jennings-sarjan suomennetuista kirjoista löytyy listaus Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jennings_(kirjasarja)De Geerin Singleton-sarjassa epäviihdytään ja jalkapalloilu ei suju täydellisesti. Sarjan kirjat ovat :Pelionni vaihtelee 1956Voittoja ja tappioita 1956Singletonin tulikoe 1957Kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta....
Suomen lääkärit -matrikkeli sisältää Suomessa toimivien lääkärien koulutustiedot ja työhistoriat, julkaisujen aihepiirit ja huomionosoitukset. Matrikkelit ovat useimmiten käsikirjastoon kuuluvia teoksia, joita voi lukea vain paikan päällä kirjastossa. Voit etsiä matrikkeleita Helmet-verkkosivustolla hakusanalla lääkärimatrikkeli. Matrikkeleita löytyy myös kansalliskirjastosta. Lähteet: Lääkärimatrikkeli - Lääkäriliitto, lääkärimatrikkeli | Hakutulokset | helmet.filääkärimatrikkeli | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Kyseiset rivit ovat John Donnen kolmannesta satiirirunosta (Satyre III). Runoa ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.gutenberg.org/files/48688/48688-h/48688-h.htm#pagei.154
Kustaa Vilkunan teoksessa Työ ja ilonpito - Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä vuodelta 1983 puhutaan karjanlaskiaisista. Vielä nykyäänkin lehmät pääsevät keväisin niityille ja pelloille kesäksi, ja nämä tapahtumat keräävät yleensä paljon yleisöäkin. Vilkunan teoksessa kerrotaan, että karjanlaskiaiset ovat olleet historiassa aina juhlapäiviä. Lehmien uloslaskun yhteydessä on tehty taikoja, joilla koetettiin taata karjan turvallisuutta metsälaitumilla ja lisätä maidonsaantia. Karjan suojelemiseksi on muun muassa lausuttu kauniita sanoja ja runoja. Karjanlaskupäivä on sijainnut kalenterissa noin vapun tienoilla. Vilkunan teoksessa ei mainita erityisesti nuorista kuusista ja koivuista tehtyä kujaa karjanlaskiaisissa. Kirjassa...
Kyllä. Varroapunkkia on tavattu Suomenkin mehiläistarhoilla 1980-luvulta alkaen. Suomalaiset mehiläistarhaajat ja Ruokavirasto tekevät aktiivisesti työtä varroapunkin torjumiseksi. Ahvenanmaa on ollut EU:n komission päätöksellä virallisesti vapaa varroapunkkitartunnoista. Heinäkuussa 2021 Ahvenanmaan koillisosassa sijaitsevassa Brändön kunnassa kuitenkin todettiin varroatartunta kahdella mehiläistarhalla. Ruokavirasto seurasi tilannetta.Lähteet:Meihiläistaudit - Suomen mehiläiskasvattajien liittoVarroapunkkiVarroapunkki Ahvenanmaalla
Kätilökoulutuksen historiasta löytyy tietoa teoksesta: Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi : kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta / toimittanut Arja Laiho (Kätilöopisto, 1991)
Kovinkaan kattavasti tamperelaisvalokuvaamoista ei näytä kirjoitellun. Antoisin lähde lienee Pentti Keskisen vuosina 1977–78 Tammerkoski-lehdessä julkaistu kolmiosainen juttusarja Valokuvauksen vaiheita Tampereella. Numerossa 7–8/1977 käsitellään vuosikymmenet 1840–1870, numerossa 10/1977 vuodet 1880–1917 ja maailmansotien välinen aika numerossa 1/1978.
