Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia nuortenkirjoja: Michele Paverin Pronssisoturit-sarja on historiallinen seikkailusarja nuorille. Se sijoittuu pronssikauden Kreikkaan. Sarjan on suomentanut Marja Helanen. Sarjassa on kolme osaa:Delfiinin saari (WSOY, 2013)Liekehtivä leijona (WSOY, 2024)Hakukansilmä (WSOY, 2015)Amerikkalainen Rick Riordan on kirjoittanut nuorille useitakin antiikin Kreikan mytologiaan liittyvää kirjasarjaa. Kirjat on suomessa julkaissut Otava ja niitä on suomentanut Ilkka Rekiaro:Percy Jackson-sarja : Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota, Jumalten malja, Kolmoisjumalattaren sota (2024)Olympoksen sankarit -sarja. Jatkoa Percy Jackson -sarjalle : Eksynyt sankari,...
Voit käydä tulostamassa lomakkeet missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä siihen tarvita soittelua tai valokopioiden ottamista. Voit tulostaa lomakkeet joko kirjaston asiakastietokoneelta tai ladata tulostettavan lomakkeen kirjaston tulostusjärjestelmään omalta laitteeltasi. Kummassakin tapauksessa sinun täytyy rekisteröityä kirjaston tulostusjärjestelmässä osoitteessa http://asiakastulostus.hel.fi.Kirjastossa voit vain mennä asiakastietokoneelle, etsiä sopivan lomakkeen ja painaa tulostusnappia. Sitten järjestelmä kysyy rekisteröitymisen yhteydessä saamaasi 7-numeroista pin-koodia. Sen syötettyäsi voit mennä tulostimelle ja laittaa pin-koodin uudestaan, jolloin saat paperit ulos tulostimesta.Jos lataat lomakkeen...
En löytänyt käännöstä. Estin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden tietokannasta, Finnasta, virsikirjasta sekä levytietokannoista säveltäjän C.E.F. Weysen, tekstin kirjoittaneen Christian Richardtin sekä virren nimen mukaan, mutta en löytänyt suomennosta.Finna, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;Virsikirja, https://virsikirja.fi/Virsi on alunperin tanskalainen, https://hojskolesangbogen.dk/om-sangbogen/historier-om-sangene/a-c/alti…
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Hei,Tämän sivuston mukaan tuo ompelukone on valmistettu 1901.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-p-series-serial-numbers.html.
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Pantoumin syntyjuuret ovat Malesiassa 1400-luvulla. Alkuun se oli lyhyt kansanruno, jossa oli riimejä. Myöhemmin, kun muodon käyttö levisi, länsimaiset kirjoittajat muuttivat muotoa, jolloin riimityksien ja lyhyyden tärkeys väheni. Pantoum oli erityisen suosittu ranskalaisten ja britannialaisten kirjoittajien keskuudessa 1800-luvulla. Esimerkkeinä sitä käyttäneistä Charles Baudelaire ja Victor Hugo, jota pidetään muodon esittelijänä eurooppalaisille kirjoittajille.Lähde ja lisätietoa englanniksi Pantoum-runon ohjeet lyhyesti suomeksi Marjukka Kaitakorven opinnäytetyön liitteessä 3.Jim Greene: Pantoums (englanniksi)Sean Glatch: How to Write a Pantoum Poem (laajemmat ohjeet pantoum-runojen kirjoittamisesta englanniksi)Pantoum-runoja...
Näyttäisi siltä, että Helmet-alueella ei ole mahdollista digitoida kaitafilmejä, mutta asiaa kannattaa varmuuden vuoksi tiedustella niistä kirjastoista, joissa mainitaan digitointi osana palveluvalikoimaa. Kirjastoja voi Helmet-sivuston kirjastohaussa rajata palvelun mukaan.Mikäli olet valmis matkustamaan vähän pidemmälle, esimerkiksi Keravan ja Porvoon kirjastossa on myös digitointilaitteita, mutta sieltäkin kannattaa kysyä etukäteen, onko juuri sinulla olevalle filmille sopivia välineitä. Muissa lähiseudun kirjastoissa on lähinnä C- ja VHS-kasettien digitointi mahdollista.
Tunnetuin naisdesantti Kerttu Nuorteva esiintyy ainakin näissä kirjoissa:Laitinen, Päivi: NaisvakoojatPekka Lounena: Kahden naisen sotaOhto Manninen: Kerttu Nuorteva - Neuvostokaunotar vakoilujohtajanaRislakki, Jukka: Maan alla - Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941 - 1944
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Heather Dubyn musiikki luokitellaan yleensä indie popiksi/elektroniseksi pop musiikiksi. Amygdalassa on näiden lisäksi selkesti vaikutteita Trip hopista (1980-luvun loppupuolella briteissä kehittynyt populaarimusiikin tyylilaji, joka nautti myös suosiota suuren yleisön keskuudessa 1990-luvun loppupuolella). Amygdalaa voisikin kutsua esim. "indie trip hopiksi".
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Ainakin Octavia E. Butler ja N. K. Jemisin ovat afrofuturistiseen genreen kuuluvia kirjailijoita, joiden kirjoja on myös suomennettu.Butlerin Xenogenesis-trilogian osat Aamun koitto, Puolipäivän riitti ja Imago ovat saatavissa Keskikirjastojen kokoelmissa.N. K. Jemisinin Murtunut maailma -trilogian kaikki osat ovat Keskikirjastojen kokoelmissa,
Polkka ja galoppi ovat alun perin kansantansseja. Molemmat ovat yleensä 2/4-tahtilajissa. Nopea maalaistanssi galoppi sai nimensä hevosen laukasta, ja siitä tuli muotitanssi Pariisissa 1820-luvulla. Samalla tavoin nopea polkka kehittyi Böömissä hieman myöhemmin ja ja 1840-luvulta alkaen se levisi ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin.Molempien tanssien rytmejä on käytetty klassisen musiikin sävellyksissä. Johann Strauss nuorempi kirjoitti polkkia ja useita galoppeja. Lähes kaikki muutkin 1800-luvun wieniläissäveltäjät sävelsivät jossain vaiheessa polkan. Galoppeistaan tunnetaan myös Franz Liszt ja Hans Christian Lumbye. Esimerkkejä tansseista ja niiden käytöstä klassisen musiikin sävellyksissä löytyy lähteistä.Lähteet:Galop - WikipediaPolka...
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama "Rakkaus on lahja Jumalan" alkaa: "Vaikka minä voisin vuoret siirtää". Laulun nuotti ja sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 (Lasten Keskus, 2010)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 (Kirjapaja, 2015)Simojoki, Pekka: Veisut : sata suosituinta yhteislaulua (Suomen lähetysseura, 2013)Vain elämää : suurenmoisia lauluja (F-Kustannus, 2014)Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
"Luha on jokin rikkinäinen tai huono esine tai asia. Pata taas tarkoittaa joissakin yhteyksissä jotakin äärimmäistä (ks. patalaiska). Pataluhaksi haukkuminen merkitsee perinpohjaista sanallista ryöpyttämistä, haukkumista oikein huonoksi." (Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä)luha - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja
Rikkaat ja muodikkaat ihmiset pukeutuivat europpalaiseen tyyliin, maaseudun köyhät ihmiset perinteisempiin asuihin.1800-luvun kansanasuja: linkki.Länsimaista muotia: linkki.1860-luvun muodille oli tyypillistä mm. naisten hyvin leveät hameet (krinoliini) ja olkapäältä melko alhaalla olevat, usein leveät hihat.
