Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
Hei!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, on kaksi 3D-printteriä. Printterit on vaihdettu uusiin ja niiden käyttöönottoa valmistellaan. Todennäköisesti printterit otetaan käyttöön marraskuun alusta. Kannattaa seurata kirjaston tiedotusta sekä somekanavia joilla kerromme asiasta. 3D-printterin käyttöön sinun on varattava aika osoitteesta varaamo.turku.fi. Varataksesi ajan sinulla on oltava voimassa oleva Vaski-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi. Pääkirjaston musiikkiosastolla sijaitsee myös Soittohuone 2 eli Musakuutio. Siellä voit harjoitella äänittämistä sekä miksausta Cubase-ohjelman avulla. Musakuutiossa on myös soittimia sekä mikrofoni laulamista varten. Tarkemmat tiedot löytyvät...
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Kyseessä on Waldemar Bühlerin kirjoittama Poikien suuri askartelukirja. Kirja on saatavilla mm. Jyväskylän pääkirjaston varastosta varaamalla se verkkokirjastosta tai asiakaspalvelun kautta.Poikien suuri askartelukirja : 849 kuvaa ja piirrostahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Episkooppi#cite_note-6
Suomen lääkärit -matrikkeli sisältää Suomessa toimivien lääkärien koulutustiedot ja työhistoriat, julkaisujen aihepiirit ja huomionosoitukset. Matrikkelit ovat useimmiten käsikirjastoon kuuluvia teoksia, joita voi lukea vain paikan päällä kirjastossa. Voit etsiä matrikkeleita Helmet-verkkosivustolla hakusanalla lääkärimatrikkeli. Matrikkeleita löytyy myös kansalliskirjastosta. Lähteet: Lääkärimatrikkeli - Lääkäriliitto, lääkärimatrikkeli | Hakutulokset | helmet.filääkärimatrikkeli | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tätä Punahilkkaa. Kirjasammossa on kuvailuja eri punahilkoista, sieltä selaamalla voisit löytää etsimäsi, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/punahilkka.
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja...
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
Tässä kolme vaihtoehtoa reaaliaikaiseen kääntämiseen:LiveLingo- Mahdollistaa käännöksen kesken puheen, ei vasta lopuksi- Tukee keskusteluja ja jopa puheluita- Ilmainen versio (rajoitettu käyttö)- Aika vähän kieliäMicrosoft Kääntäjä- Reaaliaikainen puhekäännös- Keskustelutila usealle osallistujalle- iOS, Android, selainYandex Translate- Reaaliaikainen puhekäännös- Offline‑käännös tietyille kielille- iOS, Android, selain
Kysymäsi nimistä Hiirolan perhe -kirjaa en onnistunut löytämään mistään käyttämästäni hakukanavasta, joita olivat finna.fi, Kirjasampo ja verkon hakukoneet. Arvelisin kuitenkin, että tarkoittamasi kirja on yhden kirjaimen erolla Nellie M. Leonardin Hiirulan perhe, joka ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuonna 1954. Finnan hakutuloksesta löytyy joitakin tietoja itse kirjasta: https://finna.fi/Record/helka.9916768583506253 (viitattu 16.4.2026).Kirjailijasta itsestään en löytänyt tietoa kotimaisesta Kirjasampo-sivustosta ja hakukoneella hakemallakin tulokset ovat varsin hajanaisia ja lähinnä hänen teoksiinsa keskittyviä. Löysin kuitenkin Find a Grave -nimisen sivuston, joka on maailman suurin hautapaikkasivusto. Sieltä löytyy jonkin...
Köömesin biisi Kaunitar ja Koletis löytyy kyllä striimauspalveluista ja niissä sen säveltäjäksi on merkitty Anssi Kela. Biisi on käännösversio Kelan biisistä 1972.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee tilastoja Suomessa lainatuimmista kirjoista vuositasolla. Voit tutustua tilastoihin Sanaston sivuilla. Tässä esimerkiksi lainatuimmat kirjat vuodelta 2019 ja tässä lainatuimmat kirjat vuodelta 2023. Helsingin sanomat julkaisee säännöllisesti listoja Helmet-kirjastojen varatuimmista kirjoista. Voit etsiä listoja Hesarin sivuilta tunnisteella "kirjaston varatuimmat". Helmet-kirjastoissa ei tuoteta tai säilytetä varsinaisia listoja varatuimmista teoksista, vaikka kysyntää toki jatkuvasti seurataan.
Valitettavasti emme löytäneet sarjaa. Auttaisivatkohan nämä hakutulokset: liidokit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sliidokit__Orightresult__U?…
sähkölaitteet askartelu, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6laitteet%20…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sarjan?
Perceval ou le Conte du Graal -tarun ovat kääntäneet nykyranskaksi ainakin Raymond J. Cormier, Daniel Poirion, Lucien Foulet sekä Suzanne Hannedouche.
Lisäksi ilmeisen suosittuja tutkijoiden keskuudessa ovat vuoden 1956 William Roachin painos ja vuoden 1993 Keith Busbyn painokset.
Fono.fi:stä ei löytynyt yhtäkään, ja Violasta eli Suomen kansallisdiskografiasta, josta pitäisi löytyä kaikki tiedot, löytyi vain hänen esittämänsä kappale Pieni sana yksinkertainen.
Asiasta löytyy tiiviillä tavalla tietoa ja taulukoita Antti Pajalan kirjoittamasta luvusta Täysistuntoäänestykset ja eduskunta-aloitteet. Luku (s. 184-) löytyy teoksesta Tapio Raunio ja Matti Wiberg (toim.): Eduskunta: kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla.
Pajalan tekstistä kiteytetysti poimien: Suomen eduskunnassa äänestetään ainoastaan asioita, joista yksimielisyyttä ei ole. Esimerkkinä on vuoden 2003 asiat (tain niiden osat) joista n. 15 % päätettiin äänestämällä.
Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastosta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.400639 , mutta löytyy varmasti myös monesta muusta kirjastosta.
