Hei,Eipä näyttäisi olevan ainakaan virallista julkaisua. Voi olla, että johonkin omaan käyttöön on koonnut sellaista, mutta tätä on hankala kaivella esille. Olisiko jollainen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun käyttäjällä tietoa tällaisesta?
Voisikohan kyseessä olla joku seuraavista teoksista?Nuorvala, Kaarlo: Kagaali (Otava, 1939)Eletään vuotta 1904, ensimmäisen sortovallan aikaa Suomessa. 17-vuotiaan Voiton vanhempi veli Arvi opiskelee Kuopiossa ja Voitto on saanut tietää, että tämä on innokkaimpia 'kagaalin', vastarintaliikkeen, kannattajia. Hän on mm. kierrellyt tapaamassa asevelvollisia ja rohkaissut heitä kieltäytymään kutsunnoista. Myös Voitto pääsee mukaan kagaalin toimintaan, kuljettamaan viestejä ja lentolehtisiä. Voiton ja Arvin isä on kirkkoherra ja vastustaa ensin aktiivista vastarintaa, mutta muuttaa mielensä, kun heidän entinen renkinsä, Juutinen, osoittautuu ilmiantajaksi. Isän pitämä saarna vaikuttaa osaltaan kutsunnoista kieltäytymisiin. Kirjan lopussa tulee...
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän...
Hei,Ulkonäkönsä puolesta kyseessä voisi olla Puuterikääpä (Postia ptychogaster). Tässä muutama resurssi liityen kyseiseen lajiin: Picture Mushroom, Laji.fiLajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta tai Suomen sieniseurasta.
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Jeanna Oterdahlin kertomus "Tre små nissar” löytyy teoksesta De vackraste julsagorna (Wahlström & Widstrand 1985).Finnasta voi tarkistaa teoksen saatavuuden: De vackraste julsagornaEsimerkkejä Oterdahlin muista jouluaiheisista tarinoista:”Trollet som ville bli människa” (teoksessa Julrosor 1991)”Tiggargossen” löytyy teoksista Julen varar än till påska (1998), Trevlig helg (1984), Årets seder och traditioner (1998).Runot/laulut:”I Nasaret” (runokokoelma Dansa, min visa! 1954)”Julklapp åt mor” (runokokoelma Dansa, min visa! 1954)”När Jesusbarnet låg en gång” (teoksessa Dikter och rim i juletid 2002).”När det lider mot jul” (teoksessa Sagor om julen 2003) Lisätietoa Oterdahlin teoksista Kirjasammossa: Jeanna Oterdahl
Yliopiston Almakkatoimiston digitoimien kalentereiden mukaan 08.02.1942 oli sunnuntai ja 25.04.1939 oli tiistai.https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
Opintopolkusivusto sanoo näin:"Joissakin ammatillisissa tutkinnoissa on terveydentilan tai toimintakyvyn suhteen erityisiä vaatimuksia. Kun haet koulutukseen, sinun on hyvä arvioida omaa terveydentilasi ja verrata sitä terveydellisiin vaatimuksiin. Oppilaitoksessa voidaan päättää, että sinua ei voida valita koulutukseen, jos vaatimukset eivät täyty."Lähde: Hakijan terveys ja toimintakyky - Opintopolku
Kyseiset rivit ovat John Donnen kolmannesta satiirirunosta (Satyre III). Runoa ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.gutenberg.org/files/48688/48688-h/48688-h.htm#pagei.154
Syntetisaattori on elektroninen laite, jonka avulla tuotetaan erilaisia ääniä. SEKO - Suomalainen esityskokoonpanosanasto määrittelee syntetisaattorin näin:https://finto.fi/seko/fi/page/01016Wikipedian artikkelissa kerrotaan erilaisista syntetisaattoreista ja laitteen historiasta:https://fi.wikipedia.org/wiki/SyntetisaattoriEsa Kotilainen esittelee syntetisaattoreita Tuubi-ohjelmassa jaksossa "Nostalgiaa ja joulutunnelmaa" 19.12.1979 (alkaa kohdasta 11:19):https://areena.yle.fi/1-4132361Tämä esittely löytyy myös Youtubesta:https://www.youtube.com/watch?v=Lz9AjtnoYsM
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (Kokoustila, 2. krs, lastenosaston vieressä) järjestetään maksuton asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Kevään seuraavat kerrat ovat 1.4.,
6.5.
ja 3.6.2026.Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä...
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)...
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole....
