Patentti- ja rekisterihallitukset sivuilta löytyy tilastoa muutamilta vuosilta sekä yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien lukumääristä että rekisteröityjen uusien yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien lukumääristä (vuodet 2015-2019):
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/tilastoarekisteroidyistauusistayhdistyksistajauskonnollisistayhdyskunnista.html
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/lukumaaratyhdistysrekisterissajauskonnollistenyhdyskuntienrekisterissa.html
Patentti- ja rekisterihallituksesta neuvottiin kysymään pitemmästä aikajanasta suoraan heiltä sähköpostitse: neuvonta.yhdistysasiat@prh.fi Mukaan omat yhteystiedot (sähköpostiosoite ja...
Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Nuotti Aulis Helttusen säveltämään ja Pentti Kelavirran sanoittamaan lauluun Kultalankaa on julkaistu kokoelmassa Meidän musiikkimme 8 (Two Stars 1980). Tätä kokoelmaa ei valitettavasti näytä julkisissa kokoelmissa olevan muualla kuin Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa. Kannattaa ottaa yhteyttä jälkimmäiseen ja pyytää kopioita ( Sörnäisten rantatie 25 (3. krs.), 00500 Helsinki, p. +358 50 435 0485, info@musiikkiarkisto.fi).
Tapio Palon säveltämä ja Eino Kytöläisen sanoittama tango Valkoiset hiutaleet on julkaistu vuonna 1964 nuottina (Musiikki Fazer FM4267), jossa on ollut kolme tangoa samassa julkaisussa. Myös tätä julkaisua kannattaa kysyä Musiikkiarkistosta, jolla on sitä useita kappaleita.
Heikki Poroila
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
Jukka ja Annasara Toivasen toimittama teos Joulusatuja (2017) löytyy joistakin Suomen kirjastoista. Voitte siis tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1739373
Täältä voit lukea alueesi kirjastojen kaukopalvelusta.
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana
Teosta näyttää olevan myytävänä ainakin joissakin verkkokirjakaupoissa, joita löydät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Normaalina kirjana tuo on saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta sekä Lahden ammattikorkeakoulun kirjastosta. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on tuosta lukusalikappale.
Voit kaukolainata teoksen lähimmän kirjastosi kautta. Kannattaa muistaa, että korkeakoulukirjastoilla saattaa olla rajoitteita muille kuin omille opiskelijoilleen lainatessa.
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei.
Pitkä numerosarja ja kirjain sen edessä on ompelukoneen sarjanumero. P (huom. ei sis. R) 360 859 viittaa Singerin malliin 48K, jota valmistettiin vuonna 1900 yhteensä 49 500 kappaletta. PR-alkuisia sarjanumeroita ei löytynyt tietokannasta.
Ompelukoneen arvoon vaikuttaa mm. koneen kunto, ja lopullinen hinta muodostuu myyjän ja ostajan kohdatessa.
Lisätietoja Singer-ompelukoneista:
Lista sarjanumeroista: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Lista malleista: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/model-list/
Lisätietoa mallista 48K: http://needlebar.org/nbwiki/index.php/Singer_48K
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
Kirjastoilla on yleensä sopimustoimittajat, joiden kautta suurin osa materiaalista hankitaan. Yksittäisiä ostoja voidaan tehdä muualtakin harkinnan mukaan mikäli sopimustoimittajat eivät pysty tarjoamaan kyseistä materiaalia.
Jos olet myymässä kirjoja, voit ottaa yhteyttä kunkin kirjaston hankintaosastoon.
Lahjoituskirjoista voi sopia myös suoraan sen osaston kautta, jolle kirjat lahjoitetaan.
Molemmissa tapauksissa kannattaa kirjoista ilmoittaa mahdollisimman tarkat tiedot, kirjoja myytäessä tarvitaan tietoa myös myyjästä (mm. tilinumero, arvonlisäverovelvollisuus yms.)
Yhteystietoja löydät kirjastojen omilta nettisivuilta ja Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/
Mikäli esim. hankintaosastojen yhteystietoja ei...
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Koronajäljittäjänä pärjää myös ilman hoitoalan tutkintoa, vaikka siinä ammattiosaamista tarvitaankin. THL:n sivuilla oli lokakuussa uutinen yhteistyölistasta, jolle koronan jäljitystyöstä kiinnostunut voi ilmoittautua. Sivuilla on myös linkki Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhdessä toteuttamalle Koronavirustartuntojen jäljitys -kurssille, joka kannattaa suorittaa ennen ilmoittatumista.
https://thl.fi/fi/-/thl-keraa-listaa-jaljitystyosta-kiinnostuneista-tar…
Yle uutisoi (6.10.2020) Kolarin kunnan näytteenottajien ja jäljittäjien työstä. Uutisessa kerrotaan jäljittäjien työhön kuuluvan puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä:
https...
Lääkärintarkastusohjeessa vuodelta 1943 määritellään "Sotapalvelukelpoisuus ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella." Ohjeessa on siis lueteltu tautinimikkeet, joiden perusteella kelpoisuusluokkaa voidaan alentaa.
Nimikkeet 54 ja 86 on määritelty seuraavasti:
Nimike 54: Sydänlihaksen sairaudet (Myodegoneratio cordie. Myocarditie chronica).
Nimike 86: Vaikenlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
Vahingollisen gammapurkausken osuminen maapallolle aivan yllättäin on hyvin epätodennäköistä. "The good news is that Earth being blasted by a GRB is a pretty unlikely event. That's because these bursts occur so far away that the chances of being harmed by one are quite small. Still, they are fascinating events that grab the attention of astronomers whenever they occur. " https://www.thoughtco.com/gamma-ray-burst-destroy-life-earth-3072521
Purkaukset kyllä tulevat yllättäin, mutta ne saapuvat niin kaukaa, etteivät enää ole kovin vahingollisia maapallolle. Ilmakehä suojaa meitä jonkin verran.
Lähilinnunradan tähtiä olemme tutkineet jo niin kauan, ettei aivan äkillinen yllätys varmaankaan osu kohdalla. Toki yllätyksiä voi aika...
Federico Garcìa Lorca kirjoitti paljon kuolemasta ja rakkaudesta. Etsin kysymääsi runoa sen nimellä, alkulauseilla ja tutkimalla Garcìa Lorcan runoteoksia. Vastaavaa ei löytynyt. Espanjan kielellä etsittynä samat teemat löytyvät runosta nimeltä Gacela hämärästä kuolemasta (Andalusian lauluja 2002, suom. Matti Rossi). Runon nimi on Gacela de la muerte oscura.
-- Tahtoisin nukkua hetken,
hetken, minuutin, sata vuotta.
Mutta älkää luulko että olen kuollut -
huulissani on kultainen talli,
ja minä olen länsituulen rakas ystävä
ja omien kyynelteni mittaamaton varjo.
Peitä minut harsoin kun aamu koittaa
sillä se syytää silmilleni muurahaisia --
Muuta sopivaa runoa pyyntöösi ei ikävä kyllä löytynyt.
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
