Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy joitakin vastauksia kysymyksiinne. Kirjojen esittelyt ovat LummeFinna.tietokannasta (https://lumme.finna.fi/).
Parkkari, Juhani: Sodan oikeussäännöt, 2018
Sodan oikeussäännöt on yleistajuinen käsikirja sodan säännöistä eli kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen toteutumisesta. Siinä käsitellään sodan tuhoja rajoittamaan pyrkiviä sopimuksia ja tapaoikeussääntöjä sekä sitä, miten niitä noudatetaan käytännössä.
Kirjassa tarkastellaan sodan osapuolia, taistelijoita, sotavankeja ja siviiliväestöä sekä lääkintähuoltoa ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Lisäksi perehdytään erilaisiin sodankäynnin muotoihin, kuten maa-, -meri- ja ilmasotaan, sekä uuteen uhkaan, kybersotaan. Myös...
Kirjavinkkausta suunniteltaessa lähdetään liikkeelle vinkkauksen kohderyhmästä: lapsia vai aikuisia, minkä ikäisiä, mikä lukutaidon taso jne. Vinkkaukselle voidaan valita teema, johon kirjat tavalla tai toisella liittyvät, tai vinkattavat kirjat voivat olla monipuolinen "jokaiselle jotakin" -setti. Lähtökohtana on siis yleisö, mutta lopulliset kirjavalinnat vinkkaaja tekee oman kirjallisuudentuntemuksensa pohjalta.
Marja-Leena Mäkelän Kirjavinkkarikirjassa (Avain, 2015) on paljon tietoa kirjavinkkauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös Leena Ketolan Pro gradu -tutkielmasta Kirjavinkkauksen käytännöt yleisessä kirjastossa – kirjavinkkarin näkökulma (2008) löytyy tietoa kirjavinkkauksen käytännöistä: https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-...
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Menevä sinkkutäti ottaa 14-vuotiaan Lauran mukaansa riemulomalle Riminille toipumaan keuhkoputkentulehduksen kurimuksesta Asta Ikosen kirjassa Luokan makein lomaromanssi.
Kysessä taitaa olla villakarvajalan toukka. Toukan väritys voi vaihdella kirkkaankeltaisesta roosanpunaiseen tai ruskeanpunaiseen.
Katso yleiskuvaus lajista: https://laji.fi/taxon/MX.62171
ja lisää hienoja kuvia löytyy täältä: https://www.suomen-perhoset.fi/villakarvajalka/
Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011).
Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Kyllä, kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen. Huom! Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter.
Helmet.fi/Kirjastot_ja_palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Kyseessä on varmaankin Paul McCartneyn johtaman Wings-yhtyeen kappale Bip Bop. Laulu julkaistiin yhtyeen ensialbumilla Wild Life vuonna 1971.
Albumin tiedot Discogs-tietokannassa
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Tämä onkin hankala kysymys. LöysinTEPA- termipankista ja IATEsta tietoa sen verran, että nimitystä käytetään myös ruotsin kielessä ja tanskan kielessä, mutta ei muissa eurooppalaisissa suurissa kielissä, kuten englanti, saksa tai ranska. Valitettavasti en kuitenkaan löydä mistään lähdettä, joka kertoisi ilmauksen alkuperän. Kotimaisten kielten keskuksestakaan tietoa ei löytynyt. Mietin sellaistakin mahdollisuutta, että se olisi lyhenne sanoista, jotka antaisivat ikään kuin muistisäännön asennon suorittamiseen, mutten löydä sellaisestakaan tietoa.
Terveystieteiden kirjasto löysi artikkelin
Is the supine position associated with loss of airway patency in unconscious trauma patients? A systematic review and meta-analysis.Scand J Trauma...
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han…
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon että jotkut eivät...
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna.
Jos tietyllä aikakaudella ei ole suurta merkitystä, sinua voisi kiinnostaa seuraavien kirjailijoiden teokset.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet useita historiallisia rakkausromaaneja:
Ann-Christin Antell (Puuvillatehdas-sarja)
Sara Medberg (mm. Silkkisisaret-sarja, joka Otava-kustantamon sanoin on Pohjolan oma Bridgerton)
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Ulkomaisia tekijöitä:
Louise Allen
Simona Ahrnstedt (Sitoumuksia, Unelmia & yllätyksiä, Skandaalinkäryä)
Mary Balogh
Catherine Cookson
Jude Deveraux
Anna Godbersen
Voit kokeilla etsiä lisää Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla historialliset rakkausromaanit.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Otava.fi. https://otava.fi/
Leikkauskaasuna käytetään paineilmaa, happea, typpeä, argonia tai vetyä, mutta usein optimaalinen kaasu on näiden seos. Sytytysvaiheessa plasmakaasuna voidaan käyttää erillistä sytytyskaasua. Plasmakaaren sytyttyä plasmakaasuksi vaihdetaan automaattisesti leikkauskaasu, jonka ominaisuudet sopivat paremmin itse leikkaukseen.
https://www.ionix.fi/teknologiat/plasmatyosto/plasmaleikkaus/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plasmaleikkaus
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Helsingin Sanomien arkistohaku sanoilla "Millainen elämä" tai "Mikä elämä" ei valitettavasti antanut hakutuloksessa yhtään kuolinilmoitusta tai värssyä. Selailin läpi viikonloppunumerot ajalta 4.9.2021-29.1.2023 enkä löytänyt tällaista ilmaisua. E-press verkkopalvelussa voi selata vanhoja sanomalehtiä paikan päällä kirjastossa mm Porvoossa ja Pornaisissa.
Esimerkiksi näissä runoissa ei korosteta surua vaan elettyä elämää:
Parra, Violeta. Elämälle kiitos/Miten voin kyllin kiittää.
Kilpi, Eeva. Älä ajattele että elämä on lyhyt
Viita, Lauri. Oi kuinka ihana
Vala, Katri. Mikä siitä, että kuolema tulee!
Pohjanpää-Siimes, Elina. Mikäpä minun on lähtiessä
Juvonen, Helvi. Jäkälä nosti pikarinsa
Vainio, Juha. En päivääkään vaihtaisi pois
Rydman,...
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.