Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta tarkemmin...
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Suomen kansallisdiskografia Violan tai Fono-tietokannan kautta ei löytynyt tietoa, että Harri Palo -niminen henkilö olisi julkaissut levyjä tai sanoittanut kappaleita. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Fonossa taas on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.fono.fi/
Verkossa voi muuttaa yhteystietonsa ja PIN-koodinsa (tunnusluvun), mutta virallisen nimen muuttaminen täytyy todentaa kuvallisella henkilöllisyystodistuksella ja hoitaa jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Muutata vaikka, kun seuraavan kerran asioit kirjastossa, äläkä unohda henkkareita!
Heikki Poroila
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0Asiasanat: teknologia...
Oodi tosiaankin valittiin vuoden parhaaksi uudeksi kirjastoksi maailmassa kirjastoalan suurimmassa konferenssissä (IFLA 2019), mikä on hieno saavutus Oodille, Helsingin kaupunginkirjastolle ja suomalaiselle kirjastolaitokselle ja Suomelle, https://www.oodihelsinki.fi/helsingin-keskustakirjasto-oodi-on-valittu-maailman-parhaaksi-uudeksi-yleiseksi-kirjastoksi/.
Oodin oven remontti ei liity tähän tunnukseen, vaan se johtuu siitä, että eteläinen sisäänkäynti on kovassa käytössä ja sen toimivuutta täytyy parantaa. Varsinaiseksi pääoveksi eteläistä sisäänkäyntiä ei ole rakennettu, vaikka se kyllä onkin suosituin sisäänkäynti. Oodin pohjoinen sisäänkäynti avataan remontin ajaksi, joten kaksi sisäänkäyntiä on käytössä remontin ajankin, https://...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa Raamattu on paperikirjana, äänikirjana cd-levyillä, cd-rom-muodossa ja Uusi testamentti myös e-äänikirjana. Raamattu on ilmestynyt myös e-kirjana nimellä Suomalainen eRaamattu, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. eRaamattu on Kansalliskirjaston kokoelmissa ja myös ostettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eraamattu&type=AllFields
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=272&recCount=20&recPointer=0&bibId=347536
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
Suomen Sukututkimusseurasta https://www.genealogia.fi/ voisi saada tietoa alaan erikoistuneista puhtaaksikirjoittajista.
Seuran sivuilta löytyy myös luettelo ammattisukututkijoista ja vanhojen käsialojen kääntäjistä https://www.genealogia.fi/ammattisukututkijat.
Kansliatoimikunta tekee päätöksensä virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden esittelystä.
Eduskunnan tilejä ja hallintoa tarkastavat eduskunnan tilintarkastajat, joista yksi on ammattitilintarkastaja (KHT- tai JHT-tilintarkastaja).
Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
Kyseessä on Alfred Salmisen vuonna 1947 julkaisema satuaapinen ja satu Lallin laiva. Kysyjä löysi sen itse Pasilan kirjavaraston aarteita tutkimalla, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Esimerkiksi Olympiakomitean sivuilla kerrotaan valmentajan tehtäviin hakeutumisesta. Omaa urheilutaustaa pidetään suotavana. "Alusta alkaen on tärkeää lähteä kouluttautumaan. Valmentaminen on oma tieteen ja taiteen lajinsa, jossa on paljon mielenkiintoista opittavaa. Urheilijalla on usein paljon kokemusta valmentautumisesta, mutta valmentajan osaaminen ei synny vain urheilijakokemuksesta. Koulutuspolkuja on tarjolla monia."
Suomen valmentajat -yhdistyksen verkkosivuilla mainitaan viime päivien uutisoinnissa puhuttaneet kahdelle muodostelmaluisteluvalmentajalle annetut sanktiot epäasiallisesta käyttäytymisestä. Liitto peräänkuuluttaa epäkohtiin puuttumista ja edellyttää lisää ymmärrystä hyvästä valmennuksesta ja hyvästä valmentajuudesta...
Kirjoja ei useinkaan luetteloida niin tarkkaan, että tieto sisällöstä löytyisi tietokannan kautta. Hakupalvelu Finnan kautta löytyy mm. lehtiartikkeleita. Ainakin alla mainituissa on ohjeita mm. lierihatun tekoon:
- Sydänpusero ja lierihattu / Kauneimmat käsityöt, 2006, nro 3
- Sininen lierihattu / kauneimmat käsityöt, 2008, nro 3
- Lierihattu ja rannekkeet / kauneimmat käsityöt, 2007, nro 5
- Lierihattu / Kotiliesi käsityö, 2017, nro 4
- Hellehatut / Kauneimmat käsityöt, 2014, nro 4
Kyseessä on kuvanveistäjä Kari Cavénin teos Lyhyt saari.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=23135
Liisa ihmemaassa Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti!, http://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569-images.html
Nuoren tytön päiväkirja: "Perjantaina, kesäkuun kahdentenatoista päivänä heräsin kello kuudelta eikä se ihme ollutkaan: se oli syntymäpäiväni."
Acbkiria: "Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori.", https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/27243/p22-06_abckiria.pdf?s…
Linnunradan käsikirja liftareille: "Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko."
Velho ja leijona: "Olipa kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy."
Tiikerin lapsi: "Olisihan minun pitänyt arvata."
Tässä ne, joita löytyi verkosta Makupalat...
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Tornion kirjastosta vastattiin, että Torniolla ja Haaparannalla on yhteisiä toimintoja, mm. jätevedenpuhdistamo, mutta virallisesti ne eivät ole samaa taajamaa. Wikipedia-artikkeli Luettelo suomen taajamista 2018 mukaan Tornion keskustaajaman muodostaa Tornio yksin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_taajamista_2018
