Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kyseinen sitaatti on peräisin. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut vaimo papin,...
Tuotteliaasta kirjailija Marja-Leena Tiaisesta on kohtalaisen hyvin tietoa verkossa. Kirjasampo.fi-sivuston artikkelissa on mm. elämäkertatietoja, julkaistujen teosten lista sekä hänelle myönnetyt kirjallisuuspalkinnot. Nuorisokirjailijat.fi-sivustolla on listattu myös palkintoehdokkaana olleet teokset. Palkittujen ja ehdokkaiden joukosta löytynevät laajan tuotannon tunnetuimmat teokset.
Suomen kirjailijaliitto ehdotti Tiaisen Alex-trilogiaa kansainvälisen Astrid Lindgren -palkinnon saajaksi 2016.
Linkki Kirjasampo.fi-sivustolle
Linkki Nuorisokirjailijat.fi-sivustolle
Tiaisesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löytyvät tästä hakutuloksesta.
Muita lähteitä:
Haastattelu Myllylahti-kustantamon sivulla 2019
Artikkeli...
Jørn Rielin trilogian nimi on ”Kertomuksia isien talosta”. Kirjassa kerrotaan Agojaraq pojan kasvutarinaa. Lapsen nuori eskimoäiti on aikoinaan lähtenyt tiehensä. Poika varttui omalaatuisten miesomaistensa huostassa hyvin etenkin sen jälkeen kun äitiä korvaamaan löydettiin eskimoperinteen mukaisesti omaehtoista kuolemaa harkitseva vanha nainen Aviaja, joka suostuteltiin pojan hoitajaksi: ”Hupaisa juttu koristaa kasvot”.
Sarjaan kuuluvat myös: ”Meidän herramme ketunloukku” ja ”Ensitapauksen juhla”.
Saudi viittaa Saudien hallitsijasuvun arabiankieliseen nimeen Al Saud. Sana on johdettu Saudi-Arabian arabiankielisestä nimestä al-Mamlakah al-ʿArabīyah as-Saʿūdīyah. Loppupääte i kertoo, että kyseessä on Saudien kuningaskunta, käytännössä niin että maa on hallitsijasuvun henkilökohtaista omaisuutta.
Nimi Saud tarkoittaa onnellisuutta tai hyvää onnea.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Saudi_Arabia#Etymology
https://www.etymonline.com/word/saudi
Jazzikansa tulee löytyy Dave Lindholmin levyltä Sirkus (1973). Tähän aikaan Lindholm käytti taiteilijanimeä Isokynä Lindholm. Laulun alku menee näin: Jazzikansa tulee kyllä tänne / soittaa meidät kellariin / Kevyt katse ja raskas askel, / tätä niin toivottiin.
Sanat löytyvät kirjasta Isokynä Lindholm: Puhtaat laivat tai kirjasta Dave Lindholm: Sanat: sitähän se kaikki on. Sanat löytyvät myös netistä googlaamalla Isokynä Lindholm Jazzikansa tulee lyrics.
Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu,...
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Kaasunjakelusta Helsingissä vastaa Auris Kaasunjakelu. Kaasu tuodaan ja siirretään maanlaajuisesti siirtoputkistoja pitkin jakeluverkoille.
https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/09/10.-Kaasup…
Yrityksen tiedotteen mukaan kaasu tulee tällä hetkellä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. https://aurisenergia.fi/kaasunjakelu/kaasunjakeluverkko-ja-siihen-liitt…
Putken vaurioitumisesta huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tila on yhä vakaa, ja kaasun saanti turvattu LNG-terminaalien kautta. https://aurisenergia.fi/suomen-ja-viron-valinen-kaasuputki-on-poissa-ka…
Verkosta Satu jouluruusuista löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin sisältyvästä Walistuksen lasten lehden numerosta 4/1933.
07.12.1933 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://arsca.linneanet.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Lisäksi löydät hänestä tietoa mm. kirjasta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Hei!
Kirjaston asiakkaan maksujen tulee olla vuodenvaihteessa 0 €. Kaikki maksamattomat maksut aiheuttavat lainauskiellon 1.1.2010. Tämän vuoksi asiakas ei pääse internetissä itse uusimaan lainojaan. Maksujen määrän voitte tarkistaa kirjaston verkkosivulla kohdassa Omat tiedot - Maksut. Lainojen uusinta onnistuu taas, kun edellisen vuoden maksut on suoritettu.
Loppiaisaattona 5.1. kirjasto oli avoinna muiden aattopäivien tapaan vain klo 16 asti. Lisätietoja maksuista ja lainojen uusinnasta voi kysyä kirjaston lainaustoimistosta puh. 017-182318.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Kirjastokortti on siis aina noudettava kirjastosta henkilökohtaisesti, toista henkilöä ei voi valtuuttaa noutamaan sitä.