Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30...
Tekijänoikeudet ovat Juha Vainion perikunnalla. Laulujen sanoituksista sopimus voi olla Teostolla tai Sanastolla, joten on paras tiedustella asiaa näiltä molemmilta tekijänoikeusjärjestöiltä.
https://www.teosto.fi/ - yhteydenottolomake
https://www.sanasto.fi/ - sähköposti info@sanasto.fi
Kyseinen vitsikirja on todennäköisesti P. Koukelonniemen toimittama kaskukokoelma Täällä Radio Jerevan (Otava 1974). Yksi kappale kyseistä teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston varastosta, teoksen saatavuuden voi tarkistaa oheisesta verkkokirjaston linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.120221
Kuten Koukelonniemi mainitsee alkusanoissaan, kaskut peilaavat kertojansa pelkoja ja toimivat aggression varaventtiileinä. Koukelonniemen sanoin "On ollut hallituksia, jotka ovat pyrkineet vastustamaan niitä [kaskuja] ja keräilemään niiden kertojia, mutta aina suotta. Taitavat poliittiset johtajat tietävät, ettei kaskuja voi ampua, pidättää eikä piestä. Johtaja, joka hyökkää naurua vastaan, joutuu itse sen alaiseksi."
Radio Jerevan -kaskut...
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':
Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,...
Armas Hämäläisestä ei valitettavasti ole löytynyt muuta tietoa kuin hänen kääntämänsä ja kirjoittamansa teokset, jotka löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi .
Kirja Dalby: Luonnon ihmeitä juonnikkaista kasveista kummituseläimiin tuntuisi nimestään päätellen kertovan kummituseläimistä. Uusi Zoo 1 -kirjassa on kummituseläimestä kerrottu s. 226 ja iso kuva on s. 227. Löydät tietoja myös kirjasta Kodin uusi eläinkirja: nisäkkäät: kädelliset, hyönteisyöjät ja hetulavalaat s. 10-11. Kirjojen saatavuuden voit tarkastaa Lohjan kirjaston sivulta:
http://www.lohja.fi/kirjasto/kokoelm.htm
Alkuperäistä UNFCCC-sopimusta ei näyttäisi löytyvän suomeksi. Suomeksi löytyy ainoastaan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, joka täydentää alkuperäistä sopimusta. UNFCCC:n ja Kioton puitesopimuksen eroista kannattanee kysyä lisää ympäristöministeriöstä (viestintäyksikkö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6586&lan=fi).
Ohessa linkki ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
Tietoa Kioton pöytäkirjasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=116719&lan=fi
Tietoa YK:n ilmastosopimuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=105428&lan=fi
Laissa Suomen lipusta 26.5.1978/380 ja sen 8 §:ssä sanotaan seuraavasti:
8 §
Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)
Jatkotutkimuksetkaan eivät tuottaneet tulosta. Suom-Unkari seurasta sain seuraavan viestin:
"Ei ole selvinnyt lauttamusiikki. Otin Unkariin kahteenkin paikkaan heti yhteyttä, mutta ei taida selvitä. Toinen henkilö vastasi, että soittelevat levyltä varmaan sekalaisesti aina eri kappaleita?? Luulen, että senkertainen musiikki jää arvoitukseksi."
Alla vielä ensimmäisen vastaukseni.
------
En ole vielä löytänyt vastausta kysymykseesi. Olen lähettänyt tiedustelun Suomi-Unkari seuralle, mutta heiltä ei ole vielä tullut minkäänlaista vastausta. Odottelen vielä sitä josko heidän kautta saisimme kappaleen nimen selville. Palaan asiaan heti tämän jälkeen, joko vastauksen kanssa tai vien asiaa eteenpäin Unkarin kansalliskirjaston kautta.
Jos pystyt...
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Pudasjärven kirjastossa on tällainen kirja:
Audi 100 & A6 : service and repair manual / A. K. Legg and Mark Coombs
Kirjan tiedoista ei selvinnyt, onko siinä vuosimalli 1984. Kysele Simon kirjastosta tarkemmin:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Seinäjoen kirjaston sivuilta löytyi hankita- ja luettelointiosaston puhelinnumero.
•Hankinta- ja luettelointipalvelut, p. 06 416 2322
Samoin heidän johtajansa puhelinnumero.
hankinta- ja luettelointipalvelut, kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio, p. 06 416 2321
Kirjastolle on myös laadittu kokoelmapolitiikka.
https://kirjasto.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2015/02/www-versio-kok…
Yleensä kirjastoilla on kilpailutettu toimittaja, jolta pääosa kirjoista hankitaan. Tällaisia toimittajia ovat esim. BTJ ja Booky,
Kenties sinun kannattaisi tarjota kirjaasi myös heille?
