Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että heillä ei valitettavasti enää ole palautusluukkua. Lainat voi palauttaa kirjaston varsinaisina aukioloaikoina tai omatoimiaikoina:
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Pirkka-lehden lailla näköislehtenä Ruoka-liitettä ei näytä olevan luettavissa, mutta reseptit löytyvät kyllä Pirkka.fi -sivustolta linkistä KRuoka ja sieltä reseptit.
https://www.k-ruoka.fi/reseptit.
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;...
Kyseistä lorua ei ole käännetty kaikissa löytämissäni sadun suomennoksissa. Löysin kuitenkin kaksi suomenkielistä versiota lorusta:
Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!
(suom. Oili Suominen, sisältyy teokseen Tie satulinnaan: Klassisia satuja, 1996)
-----
Huu, haa, hei, haistaa!
Ihmislihaa kai saan pian maistaa!
Nainen, missä ihminen on?
Missä on piilossa onneton?
(suom. Riitta Oittinen, teos Richard Walker: Jaakko ja pavunvarsi, 2000)
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.
Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä:
wikipedia.org
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhokoisa
Hyonteismaailma.fi
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/
antitec.fi
https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/
vieraslajit.fi
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149
Suuntaa antavan vastauksen saa Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöön kuului 98 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 tai sitä ennen (eli olivat tuolloin 104-vuotiaita tai vanhempia). Huomaathan, että luvussa ovat mukana myös 6.12.1917–31.12.1917 syntyneet.
Luku ei myöskään ihan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni ennen itsenäistymistä Suomessa syntyneistä on elossa, sillä osa heistä voi olla muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen voi olla vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai aiemmin, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Lähteet:
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata...
Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3]
Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja...
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä...
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Tein haut mm. Finna.fi esinehaussa asiasanoilla rintamerkki + vihreä sekä selasin Antikvariaatti.net -sivuston hakua, jossa valitsin Tuotetyypit-pudotusvalikosta ensin Keräilyesineet ja sen jälkeen viereisestä pudotusvalikosta kategoriaksi Rintamerkit, pinssit. Haut tuottivat useita kuvatuloksia, mutta en niiden joukosta löytänyt vastaavaa rintamerkkiä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse info(at)antikvariaatti.net. Lisäksi yksi mahdollisuus on myös kysyä asiaa...
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Little Richardista, eli Richard Pennimanista ei varsinaista elämänkertaa pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy, mutta
voit käydä etsimässä tietoa esim. Helsingin pääkirjaston musikkiosastolla hakuteoksista tai internetistä:
sivuilta: http://www.kolumbus.fi/timrei/lre.htm, tai http://fame2.clever.net/fame/richard.htm
Kirjastonkäytön opetuksesta Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy hyvin tietoja
sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ryhmat.htm.
Sieltä löytyy (noin sivun puolivälistä) suositus kirjastonkäytön opetuksen sisällöstä eri luokka-asteilla, ts. mitä kerrotaan koulussa, mitä taas kirjastossa.
Sivulta löytyy myös linkki harjoituksiin ja koulun ja kirjaston yhteistyösopimukseen.
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Ehkä voisit kysyä asiaa suoraan YLE:n Aamu-tv:n toimitukselta, joko sähköpostitse tai palautelomakkeella:
sähköpostiosoite: aamu-tv@yle.fi
palautelomake: http://yle.fi/uutiset/laheta_palautetta_aamu-tvlle/5719774
http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Tämä Moppe P. Craverin kirja on julkaistu jo vuonna 1966 (toinen painos 1967). Sitä näyttää olevan lukuisissa kirjastoissa ympäri Suomea ja jos mikään muu ei auta, yksi kappale löytyy myös Helsingin kirjavarastosta Pasilasta, mistä sen voi tilata omaan kirjastoonsa joko HelMet-varauksena tai kaukolainana. Kun kysyjä ei ole kertonut kotipaikkaansa (eikä jättänyt sähköpostiosoitettaan), tämä tarkkuus riittänee ja toivon mukaan kysyjä seuraa näitä julkisia vastauksia.
Heikki Poroila
HelMet-kirjavarasto
