Tekijänoikeudet ovat Juha Vainion perikunnalla. Laulujen sanoituksista sopimus voi olla Teostolla tai Sanastolla, joten on paras tiedustella asiaa näiltä molemmilta tekijänoikeusjärjestöiltä.
https://www.teosto.fi/ - yhteydenottolomake
https://www.sanasto.fi/ - sähköposti info@sanasto.fi
Tieliikennelaki sanoo, että "Ajoneuvossa ja raitiovaunussa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajamista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään." Laki ei siis kiellä kännykän käyttöä hands free -toiminnalla, jos se ei vaaranna liikenneturvallisuutta.
Lähteet:
Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laita matkapuhelin pois - Laitteiden käyttö ajon aikana - Liikenneturva
Tekemänne Seksiä-lista on sinällään erittäin hyvä. Sateenkaarikirjoista lisävinkkejä voi katsoa Kuopion kirjaston nuorten virtuaaliselta sateenkaarilistalta . Tietokirjoihin voisi lisätä Nathalie Simonsonin Maailman tärkein kirja ja Riikka Virtasen #hyväälovee. Kaunokirjallisuudesta Jyri Paretskoin K15-sarja sopii kokonaisuudessaan tähän aihepiiriin, samoin Vilu Varennon Be Cool, jäykkänä Jenkeissä, ja menneiltä vuosilta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase ja Tuija Lehtisen Pesää!
Kirjoja, joissa aikuiset tuomitsevat nuorten seurustelun uskonnollisilla perusteilla ovat esimerkiksi Elizabeth Acevedo: Runoilija X ja Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö, selkoversio Tyttö lukitussa huoneessa....
Heikki Harma sävelsi Työväen Sivistysliiton 70-vuotisjuhlaan 1989 laulun Tervetuloa tulevaisuus. Laulun sanat voi lukea Tero Tuomiston kirjoittamasta Työväen Sivistysliiton historiikista Työväkeä, sivistystä, liikettä : Satavuotias Työväen Sivistysliitto sivulta sivulta 369.
Julkaisu on luettavissa myös netissä:
https://www.tsl.fi/media/materiaalipankki/tyovakeasivistystaliiketta_ii…
https://finna.fi/Record/vaski.4276677?sid=3004093739
Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30...
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki
Porin kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea Tikkasta koskevaa kirjallisuutta Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse pudotusvalikosta hakutermiksi Asiasana, joka on tässä tapauksessa Tikkanen, Märta. Saat tulokseksi viisi kirjaa mm. Kotimaisia nykykertojia 2 sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Lisäksi kirjastossa on lehtileikekokoelma, josta löytyy tietoa Tikkasesta mm. kirja-arvosteluja.
Netistä löytyy erinomainen Sanojen aika -kirjailijatietokanta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=281 , josta löytyy kirjailijoiden henkilötietoja, tuotantoa sekä lähdeaineistoa.
Tikkasen kustantajan Tammen sivuilla http://www.tammi.net/asp/...
Armas Hämäläisestä ei valitettavasti ole löytynyt muuta tietoa kuin hänen kääntämänsä ja kirjoittamansa teokset, jotka löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi .
Rakentaja.fi -sivuilla on vastattu kysymykseen, joka koskee lasitiiliseinän muuraamista kylpyhuoneeseen:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/Suorakanava/kysyniinvastaamme/vies…
Suomen asuntotietokeskuksen sivuilla käsitellään lasitiiliseinän rakentamista saunatiloihin alumiinikehikon avulla:
http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/21000i_Maun…
Seuraavissa lehtiartikkeleissa kerrotaan myös lasiiliseinän rakentamisesta:
Meidän talo 2002 num. 2B, siv. 30-33,
Meidän talo 1998 num. 2, siv. 6-9.
Lehtien saatavuuden kirjastoista näet aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Emme löytäneet sellaista kirjaa, joka sisältäisi aivan kaikki Holmes-tarinat suomeksi, mutta eniten tarinoita on koottu teokseen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2".
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on taideaiheisia dia-sarjoja. Diakuvia pääsee tutkimaan Vaski-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat "heijastuskuva" ja "taide"
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dia-kuvia voi etsiä myös Vaski-verkkokirjaston laajennetun haun kautta, jolloin aineistolajiksi valitaan "kuva" ja hakulaatikkoon kirjoitetaan sana "taide".
Kun hakutulos tulee esiin, nimekettä klikataan, jonka jälkeen tulee esiin kohta "Näytä sisältö". Sitä klikkaamalla saa tiedon, mitä yksittäisiä taidekuvia dia-sarja sisältää.
Diakuvia voi pyytää Yläneen kirjastoon kaukolainaksi (pyyntö jätetään Yläneen kirjastoon). Turun kirjastossa diasarjat on sijoitettu varastoon, josta...
Elokuvan ohjaajan Risto Jarvan seuran sivuilla kerrotaan elokuvan taustoista mm., että Jarvan esikuvana tässä vaiheessa oli ranskalainen ohjaaja ja elokuvanäyttelijä Jacques Tati. Vaikutteita on saattanut tulla myös ruotsalaisen Tage Danielssonin komediasta Omenasota. Yksi kohtaus on lainaa John Fordin elokuvasta Jokilaiva, joka taas oli yhden elokuvan käsikirjoittajan Kullervo Kukkasjärven suosikkielokuva. Kukkasjärven ja Jarvan lisäksi käsikirjoituksen elokuvaan teki Jussi Kylätasku.
Lisää tietoa elokuvasta ja sen taustoista löytyy seuran sivuilta:
http://www.ristojarvaseura.fi/elokuvat/miesjokaei.htm
Vinkkejä yhteydestä kysymääsi elokuvaan ei löytynyt.
Ehkä yllättävästi on myös muita samannimisiä elokuvia. Jarvan ja kysymäsi Kurt Fruhn...
Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Turun Sanomat lehteä löytyy mikrofilmattuna tuolta ajalta esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta (käyntiosoite: Seminaarinkatu 15 (B-rakennus), 40100 Jyväskylä.
Mikrofilmatut sanomalehdet
luetaan mikrofilmien lukutilassa, Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa, 3. kerros.
Kopioivalla mikrofilminlukulaitteella voi tulostaa mikrofilmatuista lehdistä kopioita maksutta itse.
Kannattaa soittaa kirjastoon ensin (Tietopalvelut, puh. 040 024 7463) ja varmistaa, pitääkö mikrofilmitilaus tehdä etukäteen.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelusta kerrottiin, että matkatavaroille pyritään ensinnäkin aina etsimään oikea omistaja. Tavaroita säilytetään tietty aika. Mikäli omistajaa ei löydy, tavarat huutokaupataan, myydään tai tuhotaan. Se mitä matkatavaroille tehdään, riippuu sisällöstä. Tämä koskee Finnairia, muiden lentoyhtiöiden käytännöstä ei osattu antaa varmaa tietoa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelu
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
