Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Ruotsinkielinen blogisivu kyrkaochtro.blogspot.com sisältää etsityn tiedon Atos Wirtasen hautapaikasta. Nettiosoite on:
http://kyrkaochtro.blogspot.com/2009/09/atos-wirtanen.html
Siinä sanotaan: "Atos Wirtanen (1906-1979) föddes i Långbergsöda i Saltvik på Åland där hans grav också finns." Atos Wirtasen hauta on tämän lähteen mukaan Ahvenanmaalla Saltvikissa.
Valitettavasti kirjalähdettä ei nyt löytynyt.
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Unto Monosen Aamunkoi löytyy kokoelmasta Tähdet meren yllä / Unto Mononen (toimittaneet Olli Heikkilä ja Jaakko Salo). Nuotissa on kirjaston luettelointitietojen mukaan sanat, kosketinsoitinnuotinnos, kitaran soinnut, ei erillistä melodianuotinnosta. Se löytyy mm. Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.319453
Liian paljon, liian vähän aikaa -nimistä kappaletta ei löytynyt. Voisiko kyseessä olla Liian kauan liian vähän aikaa -niminen kappale, jonka on säveltänyt Jorma Simola. Tämä kappale löytyy joiltakin äänitteiltä, mutta ei kirjastoista nuottina. Tai Erik Lindströmin säveltämä Liian vähän aikaa, joka on Vaski-kirjastoissa muutamassa nuotissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=liian+v%...
Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka...
Helmet-kirjastojen asiakas voi maksaa kertyneet maksut verkossa, mikäli kirjastokorttiin on liitetty tunnusluku. Alla on linkki verkkomaksamiseen.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Näitä teemoja on käsitelty kirjallisuudessa jo antiikista lähtien. Mieleeni tulee esimerkiksi Sapfon kuuluisa runo, jossa näkymättömyys rakastetun silmissä saa aikaan fyysisiä oireita:
[…]
Sydän säikähtää rinnassani Kun katson sinua en
Mitenkään
saa ääntä suustani (Kun näen sinut äkkiä)
kieleni tärisee, tuli juoksee ihoni alla, en näe mitään
korvissa suhisee, hiki kihoaa pintaan,
paikkani vapisevat, olen
keltaisempi
Kuin ruoho,
kohta kuin kuollut
[…] (suom. Pentti Saarikoski)
Toinen, joskin hyvin erilainen, esimerkki antiikin kreikkalaisesta kirjallisuudesta on Theokritoksen Idylli 11, jossa kyklooppi Polyfemos riutuu yrittäessään huonolla menestyksellä hurmata Galateia-nymfiä. Runon sävy on selvästi humoristisempi kuin...
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Arto-tietokannasta löytyvät asiasanoilla Venäjä ja immateriaalioikeus aikakausjulkaisussa Defensor legis julkaistut Vladimir Orlovin artikkelit
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus - tekijänoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 86 (2005) : 5 , s. 1125-1139.
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus : teollisoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 87 (2006) : 1 , s. 87-99.
Kannattaa varmaankin tutustua tuohon tekijänoikeutta käsittelevään artikkeliin. Siitä voi myös saada vinkkejä lisäkirjallisuudesta.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Robert Herrickin teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksittäisiä runoja löytyy käännöksinä. Kävin läpi eri tietokantoja ja katsoin myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän käännösrunoaiheisen tietokannan. Vaikuttaa siltä, että juuri tuota kyseistä runoa ei ole suomennettu.
Hakusanoilla organisaatioviestintä ja suhdetoiminta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista seuraavat teokset: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28organisaatioviestint…
Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin:
"Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi:
'Suloinen olento!' ja kiihkeästi
mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin
mun huuliltani kukat suudelmain."
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
