Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
Sanotaan, että avarakatseisuutta oppii vuorovaikutuksessa ja kehittämällä näkökulman vaihtamisen taitoa.
Suomessa kasvaa kymmeniä tuhansia eri syistä isättömiä lapsia. Kaikki isättömät ja äidittömät lapset eivät kasva samaa sukupuolta olevien liitoissa.
Seuraavassa pohdittavaksi näkökulmia kirjallisuudesta:
-Kaikella rakkaudella: sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta / Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.), Into, 2014
-Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä / Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne (toim.), Atena, 2015
- Ahola, M.: "Ihan perhe vaan". Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry, 2000
- Mattila, Antti S.: Näkökulman vaihtamisen taito, WSOY...
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastojen yhteystiedot näet HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevalla lomakkeella.
https://...
Suomenkielisissä kirjoissa ei ole nimettyjä päähenkilöitä. Näissä teoksissa Kakkakirja (Bajsboken) ja Karvakirja (Hårboken) käsitellään lapsia kiinnostavia aiheita vapautuneesti ja kiertelemättä. Kakkakirjassa Pernilla Stalfelt kuvailee kakan olomuodot ja käyttötavat höystäen tietopaketin mainioin piirroksin. Karvakirjassa Stalfelt kertoo ihmisen karvoituksesta päästä varpaisiin.
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Kirkkonummen kirjastosta ei löydy videota J.V.Snellmannista, eikä myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista. Koska verkostakaan ei löydy mitään J.V.Snellmannista tehtyä videota näyttää siltä, ettei sitä ole olemassakaan.
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen...
Kyseessä lie seuraava elokuva:
Hakase no aishita sûshiki (2006)
https://www.imdb.com/title/tt0498505/
Filmin englanninkielinen nimi on The Professor and His Beloved Equation joka suomennettuna vastaa kysymyksessä esitettyä nimeä.
Elokuvaa ei ollut etsityissä suomalaisissa kirjastoissa.
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia.
Tämä onkin aika visainen kysymys. Virka-avun turvin selvisi, että ainakin Sirkka Turkan lyriikassa on runsaasti koira ja kuolema -aiheisia runoja, esim. kokoelmissa
Tule takaisin, pikku Sheba (1986), Sielun veli (1993) ja Nousevan auringon talo (1997).
Nämä opukset löytyvät Heili-kirjastoistakin, joten kannattaa tarkistaa, jospa runo löytyisi niistä.
Kappale Mamman pikku pipana on Harry Bergströmin säveltämä ja sanoituksen on tehnyt nimimerkki Ville. Kappale kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvasa Mitäs me taiteilijat (1952) Kipparikvartetin esittämänä.
Laulusta on kustannettu nuotti vuonna 1952, mutta ikävä kyllä sitä ei ole saatavana missään kirjastossa. Sanoja voi yrittää kuunnella äänityksestä, kappale on saatava CD-levyllä useissa kirjastoissa, ja löytyy myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=npowcpHSa4E
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Kyseessä voisi olla loiskärpästen (Tachinidae) heimoon kuuluva äkäsiilikärpänen (Tachina fera). Laji on Suomessa vakiintunut, joskin yleisempi Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.281427
Nature Spot -sivusto: https://www.naturespot.org.uk/species/tachina-fera
Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1997.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Hei,
Kyseessä on ilmeisesti joku Regina Linnanheimon ja Teuvo Tulion vahvan melodramaattisista elokuvista. Kolmiodraamaa on useissakin elokuvissa, mutta muut muistikuvasi viittaavat vahvimmin kahteen elokuvaan.
Sokeutuminen viittaisi Levottomaan vereen (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121622)
"Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Levoton veri (1946) sisarukset Sylvi (Regina Linnanheimo) ja Outi (Toini Vartiainen) rakastavat samaa miestä, Sylvin puolisoa Valteria (Eino Katajavuori). Avioparin välit rikkoutuvat lapsen kuoleman vuoksi. Sokeutunut Sylvi aavistaa Valterin olevan hänelle uskoton ja vakoilee aviomiestään ja sisartaan. Vähitellen hänen mielenterveytensä järkkyy kohtalokkain seurauksin."...
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
