Tekemänne Seksiä-lista on sinällään erittäin hyvä. Sateenkaarikirjoista lisävinkkejä voi katsoa Kuopion kirjaston nuorten virtuaaliselta sateenkaarilistalta . Tietokirjoihin voisi lisätä Nathalie Simonsonin Maailman tärkein kirja ja Riikka Virtasen #hyväälovee. Kaunokirjallisuudesta Jyri Paretskoin K15-sarja sopii kokonaisuudessaan tähän aihepiiriin, samoin Vilu Varennon Be Cool, jäykkänä Jenkeissä, ja menneiltä vuosilta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase ja Tuija Lehtisen Pesää!
Kirjoja, joissa aikuiset tuomitsevat nuorten seurustelun uskonnollisilla perusteilla ovat esimerkiksi Elizabeth Acevedo: Runoilija X ja Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö, selkoversio Tyttö lukitussa huoneessa....
Sitaatti on William Shakespearen näytelmän Kuningas Henrik IV. Toinen osa III näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1898) se kuuluu näin: ”Levoton kruunun painama on pää.”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/39636/pg39636.html
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 2004 näin: ”Raskas kruunu unen karkottaa.”
William Shakespeare: Henrik IV. Toinen osa (s. 98)
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1782/pg1782.html
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Shirley Jacksonin novelli Arpajaiset (The lottery) sisältyy novellikokoelmaan Tulilintu (suom. Titia Schurman, toim. Markku Sadelehto, Kustannus Jalava, 1993).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä
Tulilintu-antologia Helmetissä
Tulilintu-antologia Kirjasammossa
https://finna.fi/
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu myös Helka-kirjastojen kokoelmiin.
Tulilintu-antologia Helkassa
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä...
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Hei, ja kiitos kysymästä!
Mainitsemasi kaksi sanayhdistelmää muodostetaan aivan niin kuin sanoit, eli "syvä uni" ja "ilmastonmuutos". Koetan seuraavaksi antaa perusteet käyttäen Kielitoimiston ohjepankkia:
Sanat "syvä uni" kirjoitetaan tässä tapauksessa erikseen seuraavan säännön perusteella: "kun perusmuodossa eli nominatiivissa oleva adjektiivi (kuten harmaa, kevyt) kuvailee substantiivia, sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen." Sana "syvä" on perusmuodossa oleva adjektiivi, sana "uni" on substantiivi.
Sana "ilmastonmuutos" on myös yhdyssana: "kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa (esim. äidin) ja kokonaisuudella on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä...
Vuoden 2023 valintaperusteet ovat aivan samat kuin vuosina 2022-2018. Valintakoe on paperilla tehtävä monivalintakoe ja se perustuu edelleen seuraaviin lukion (OPH2015) mukaisiin oppimääriin:
Taloustieto (YH2)
Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1)
Joko Tilasto ja todennäköisyys (MAB5) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)
Kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto
Lähde: https://www.ekonomivalmennus.com/valmennuskurssit_kauppakorkeaan/valint…
Ohessa vuoden 2022 taloustieteen valintakoe https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/VTKvalinta…
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Puoliranskalainen sidos tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan nahkaselkäistä ja -kulmaista kirjansidosta. Kirjakauppa Adlibriksen sivulla se määritellään näin: "selkä ja mahdollisesti myös kulmat nahkaa, laadukas sidos."
Kyseessä lienee tämä Yle Areenasta löytyvä kappale Joulurauha. Kysyin asiaa suoraan Tuomo Rannankarilta. Kappale on hänen itse säveltämänsä ja sanoittamansa. Lisäksi Rannankari kertoi näin: "Siitä ei löydy vielä levytettyä versiota. Ensi vuonna siitä tehdään Jyväskylä sinfonian kanssa levytys. Nimi varmaan vaihtuu Rauhanlauluksi, kun kappale joulun lisäksi kertoo sodan keskellä olevista lapsista."
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli ajankohtana 31.12.202380 vuotta täyttäneitä: 332 70818 vuotta täyttäneitä: 4 581 64680 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus täysi-ikäisestä väestöstä oli siis 7,3 prosenttia.Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023Tuoreimpien, vielä ennakollisten väkilukutietojen mukaan ajankohtana 28.2.2025 vastaavat luvut olivat80 vuotta täyttäneitä: 343 56218 vuotta täyttäneitä: 4 628 08880 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus täysi-ikäisestä väestöstä oli siis 7,4 prosenttia helmikuussa 2025.Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01-2025M02
Arto-tietokannasta löytyvät asiasanoilla Venäjä ja immateriaalioikeus aikakausjulkaisussa Defensor legis julkaistut Vladimir Orlovin artikkelit
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus - tekijänoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 86 (2005) : 5 , s. 1125-1139.
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus : teollisoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 87 (2006) : 1 , s. 87-99.
Kannattaa varmaankin tutustua tuohon tekijänoikeutta käsittelevään artikkeliin. Siitä voi myös saada vinkkejä lisäkirjallisuudesta.
Kirja näyttää tosiaan olevan melko hankalasti saatavissa. Antikvariaattien yhteishaku www.antikka.net ei tunnistanut yhtään myynnissä olevaa kirjaa. Frank-monihaun mukaan yksi lainattava kappale on kuitenkin hyllyssä Jämsän kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa.
Varaus Kyyti-verkkokirjastossa tehdään seuraavasti:
1. Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim. tarkennetulla haulla). Sivun vasemmassa reunassa punaisella pohjalla olevassa valikossa on viimeisenä linkkinä Ohje, jonka alta löytyy ohjeita teoksen hakuun.
2. Klikkaa teoksen nimeä, jotta pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuus-tiedot.
3. Teoksen saatavuus-tietojen yläpuolella ja alapuolellla on Varaa teos –linkki, klikkaa tätä linkkiä.
4. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainakokeilu.
5. Paina Varaa-painiketta.
6. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla (pin-koodi), paina Jatka-painiketta. Jos sinulla ei ole salasanaa, saat sen kirjastosta näyttämällä kirjastokorttia.
Tekijätietoja vailla oleva kirja löytyy hyllystä kirjan nimen mukaan aakkostettuna. Teoksen nimen mukaan järjestetään myös kirjat, joissa tekijöitä on enemmän kuin kolme. Myös toimitetut kirjat ovat hyllyssä kirjan eikä toimittajan nimen mukaan, vaikka toimittaja olisi kansilehdellä näkyvästi mainittukin.
Vieraskielisiä kirjan nimen mukaan järjestettyjä kirjoja etsiessä kannattaa muistaa, että artikkelit (esim. the) jätetään aakkostuksessa huomioimatta.
Hakusanoilla organisaatioviestintä ja suhdetoiminta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista seuraavat teokset: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28organisaatioviestint…
