Shirley Jacksonin novelli Arpajaiset (The lottery) sisältyy novellikokoelmaan Tulilintu (suom. Titia Schurman, toim. Markku Sadelehto, Kustannus Jalava, 1993).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä
Tulilintu-antologia Helmetissä
Tulilintu-antologia Kirjasammossa
https://finna.fi/
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu myös Helka-kirjastojen kokoelmiin.
Tulilintu-antologia Helkassa
Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Etanolia syntyy ihmisen kuoltua ruumiin hajoamisen seurauksena. Sitä ei synny kaikissa tapauksissa ja suurimmassa osassa tapauksista alkoholi oli eläessä nautittua. Nautittuna alkoholi esiintyy myös virtsassa ja hajoamistuotteena syntynyt monissa eri elimissä. Tällaisiin tuloksiin päätyivät M G Gilliland ja R O Bost artikkelissaan Alcohol in decomposed bodies: postmortem synthesis and distribution J Forensic Sci 1993 Nov;38(6):1266-74. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8263473/
"Blood alcohol (ethanol) concentrations in decomposed bodies can mean drinking during life and/or endogenous production after death. The correct interpretation is important in medicolegal cases. This retrospective study...
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri...
Helmet.fi:ssä on joillakin asiakkailla ollut ongelmia varausten ja lainojen tarkastelussa 13.12. tehtdyn tietokantapäivityksen jälkeen.
Jos et pääse tarkastelemaan omia tietojasi tai tekemään varauksia, tyhjennä selaimen välimuisti ja käynnistä selain uudelleen. Voit myös kokeilla toista selainta tai käyttää perinteistä hakua osoitteessa luettelo.helmet.fi
Pahoittelut häiriöstä aiheutuvasta haitasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti emme löytäneet teosta, jossa kyseinen runo olisi. Katsoimme https://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, josta näkyy käännösrunoja. Vaskin runoteoksia on myös hyvin avattu sisällön suhteen, mutta Hollandilta ei tullut yhtään osumaa. Netistä runo löytyy, mutta ei kääntäjää eikä teosta. Myöskään Fennicasta ei löytynyt tekijältä mitään suomenkielistä.
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Kyseessä lienee tämä Yle Areenasta löytyvä kappale Joulurauha. Kysyin asiaa suoraan Tuomo Rannankarilta. Kappale on hänen itse säveltämänsä ja sanoittamansa. Lisäksi Rannankari kertoi näin: "Siitä ei löydy vielä levytettyä versiota. Ensi vuonna siitä tehdään Jyväskylä sinfonian kanssa levytys. Nimi varmaan vaihtuu Rauhanlauluksi, kun kappale joulun lisäksi kertoo sodan keskellä olevista lapsista."
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli ajankohtana 31.12.202380 vuotta täyttäneitä: 332 70818 vuotta täyttäneitä: 4 581 64680 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus täysi-ikäisestä väestöstä oli siis 7,3 prosenttia.Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023Tuoreimpien, vielä ennakollisten väkilukutietojen mukaan ajankohtana 28.2.2025 vastaavat luvut olivat80 vuotta täyttäneitä: 343 56218 vuotta täyttäneitä: 4 628 08880 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus täysi-ikäisestä väestöstä oli siis 7,4 prosenttia helmikuussa 2025.Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01-2025M02
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä...
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho,...
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta.
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on palvelu, jossa voi esittää kaikenlaisia luontoa ja tiedettä koskevia kysymyksiä asiantuntijoille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf
Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat".
Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Aarne Saarinen selvittää isänsä kansalaissodan aikaisia vaiheita muistelmissaan seuraavasti:
"Viidettä vuottaan käyvän pojan maailmaa ei synkennetty kertomuksilla kansalaissodan tapahtumista, ja vasta vuosia jälkeenpäin sain tietää – ja ymmärsin – että isäni oli siirtynyt muiden punapakolaisten joukossa Neuvosto-Venäjälle. Sieltä hän palasi pian takaisin ja joutui lyhyeksi ajaksi vankileirille."
Kansalaissodan alkaessa Saariset asuivat Säkkijärvellä, minne lyijykaivoshanke oli tuonut kivenhakkaaja Armas Saarisen perheineen Helsingistä. Kun Armas Suomeen palattuaan vangittiin, Aarne, hänen isosiskonsa Impi ja kolmatta lastaan odottava Mari-äiti palasivat Helsinkiin. "Muistan, ettei isä ollut matkalla mukana", Aarne kertoo.
Jo...
Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican...
