Valitettavasti tulokset jäävät vähiin. Tietokannoista löytyy vain yksi viite koskien nimeä Vallo Raun:
Tekijä: Kalajoki, Anneli
Nimeke: 300 kirjaharvinaisuutta bibliofiili Vallo Raunin kokoelmasta : näyttely
Aikakauslehti Bibliophilos (Julkaisija: Bibliofiilien Seura ry, http://www.bibliofiilienseura.fi )
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (64) ; 1 ; 68-69
Huomautus: Vallo Raunin kirja- ja painotuotekokoelman näyttely Tallinnan pedagogisen yliopiston kirjastossa 5.1.-12.3.2005
Tämä viite on BTJ:n Aleksi on artikkeliviitetietokannasta. Esim. Helsingin Sanomien arkistotietokannasta ( aineistoa vuodesta 1990 lähtien) ei löytynyt yhtään artikkelia.
Vapaasti internetissä oleva Helsingin yliopistojen kirjastojen HELKA -tietokanta finna.fi antaa seuraavan...
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Kirjasta on otettu uusi painos vuonna 2011. Se on tilattu moneen pääkaupunkiseudun kirjastoon syyskuussa. Vielä tilauksesta ei näy merkintää tietonannassamme, joten sitä ei ihan vielä voi varata.
Rivinvälin valita:
Wordin yläreunassa näkyy niin kutsuttu ylävalikko, josta voi vaihtaa fonttia, tekstin kokoa jne. Tämän valikon keskitienoilla on kohta, jossa voi määrittää tasataanko teksti vasemmalle, keskelle vai vasemmalle. Heti tämän valikon oikealla puolella on valikko rivinvälin asetuksille.
Tarkempiin rivinvälin asetuksiin pääsee valitsemalla ylävalikosta otsikon "Sivun asettelu". Sen jälkeen ylävalikon keskitienoilla on kohta rivinvälin asettamiselle.
Tulostaminen:
Tulostamaan pääsee klikkaamalla ylävalikon vasemmassa yläkulmassa olevaa, sinisenä näkvyää kohtaa "Tiedosto". Ruudulle avautuu koko ruudun täyttävä valikko. Sen aivan vasemmassa laidassa, noin keskitienoilla on valinta "tulosta".
Kysymykseen vastasi...
Tarkoitat varmaankin kirjaa, jonka nimi on kokonaisuudessaan Shinichi Suzuki : the man and his philosophy / by Evelyn Hermann. Kirjaa on ainakin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kirjastoissa. Pyydä kirja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Tapiolan kirjastossa toimii lukukoira Börje. Hän on vielä "lomalla". Seuraavan kerran hänet tavoittaa Tapiolan kirjastosta Espoo-päivänä 31.8. kello 10-12.
Börjen vakituiset vastaanotot alkavat syyskuussa. Hän on tavattavissa joka päivä parittomilla viikoilla kello 15-17 Tapiolan kirjastossa.
Tapiolan kirjaston neuvonnasta voi tilata ajan Börjelle puh. 09 81657300.
Tietoa suomalaisista hopea-aterimista löytyy useammastakin kirjasta, mutta yhtä ainokaista teosta aiheesta en valitettavasti löytänyt. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheesta tietoa: Pöytä koreaksi, kattauksen ja pöytätapojen historia, toimittanut Kirsti Grönholm ( Tammi, 2005), Raimo Fagerström: Suomalaista hopeaa ( WSOY, 1983), Hopeakirja: Suomen hopea-ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle ( Cajus Kajanti, 1966), Raimo Fagerström: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa ( Museovirasto, 2000) Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja: 1900-1980 ( WSOY, 2003) sekä kirjasarjassa Suomen antiikkiesineet osassa Kustavilaisuudesta Empireen ( Weiling Göös, 2005). Kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Hei,
kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut, että jouduit odottamaan vastausta. Syksyllä tehdyn järjestelmämuutoksen takia, muutamat palvelumme ovat olleet tauolla ja herättelemme niitä taas.
Pyrimme jatkossa ottamaan uutuusluettelon kerran kuukaudessa. Uutuusluettelot ovat luettavissa nettisivuiltamme: http://www3.jkl.fi/kirjasto/uutuus/uutuus.htm
Musiikkiarkisto JAPAn Digitoimistossa myös kelanauhojen digitointi oli aikaisemmin mahdollista. Digitoimisto on nyt suljettu, mutta toimisto vastaa myös digiointia koskeviin kysymyksiin.
Yhteystiedot:
http://www.musiikkiarkisto.fi/yhteystiedot.php
Tervetuloa mukaan!
Entressen kirjastossa saat henkilökohtaista opastusta joka viikko
tiistai, keskiviikko ja torstai iltaisin klo 17-19:30
Tai voit varata Omaan aikatauluusi sopivan opastusajan sekä Sellon että Entressen kirjastoissa Lainaa kirjastolainen -palvelusta
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Voit myös tulla mukaan käsityökerhoihin ja Tuunauspajoihin.
http://www.HelMet.fi -> tapahtumat
Kirjaston salasanan eli tunnusluvun saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Alla tietoa Kyyti-kirjastojen kirjastokortista ja tunnusluvusta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kirjastokortti-ja-tunnusluku
Suomen elämäntarinayhdistys ry järjestää kursseja, kirjoitusvalmennusta, ja yhdistyksellä on myös arvostelupalvelu. Linkin kautta löytyvät yhdistyksen sivut:
https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/
Kirjailija Pepi Reinikainen on kirjoittanut kirjan nimeltä Elämänkaarikirjoitus. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=elämänkaarikirjoitus
Pepi Reinikainen myös ohjaa kirjoittamista ryhmissä:
https://elamankaarikirjoitus.fi/
Oman kunnan työväen- tai kansalaisopistosta voi myös löytyä kirjoitusryhmiä.
Toivottavasti näiden vinkkien kautta löytyy sinulle sopivaa apua kirjoittamiseen.
Voit käyttää kirjaston asiakaspäätteitä omien asiakirjojen tekemiseen ja niiden tallentamiseen muistitikulle kaikissa Espoon kirjastoissa. Oma muistitikkukin on sallittu väline.
Etsitty kirja saattaisi olla Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto, 2009). 16-vuotiaan Hayleyn vanhemmat lähettävät tyttärensä kesäksi Italiaan. Retkellään kohti Rocca Maggioren linnaa Hayley löytää kukkulan rinteeltä pikkuruisen kahvilan ja sieltä turkoosisilmäisen Enzon...
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia, eli ne eivät ole...
Ennen Gagarinin kuolemaa 27.3.1968 saivat surmansa kolme amerikkalaista avaruuslentäjää Virgil Grissom, Edward White ja Roger B. Chaffee (Chaffee ei ehtinyt käydä avaruudessa) avaruusalus Apollo 1:n palossa 27.1.1967. Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä Vladimir Komarov kuoli 24.4.1967 Sojuz 1:n epäonnistuneessa laskeutumisessa maahan. Laskujeni mukaan avaruudessa oli käynyt 20 amerikkalaista ja 10 neuvostoliittolaista avaruuslentäjää ennen Gagarinin kuolemaa : Alan Shepard (Mercury 3), Virgil Grissom (Mercury 4, Gemini 3, Apollo 1), John Glenn (Mercury 6), Scott Carpenter (Mercury 7) Walter Schirra (Mercury 8, Gemini 6), Gordon Cooper (Mercury 9, Gemini 5), John Young (Gemini 3, Gemini 10), Edward White (Gemini 4, Apollo 1),...
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
