"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3).
Lähteet:
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
Tekijänoikeuden ABC
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
Bandicoot on alun perin englantiin mukautettu laina telugun kielen sanasta pandikokku, joka tarkoittaa jotakuinkin "sikarottaa". Sillä viitattiin alun perin useampaan Etelä-Intiassa elävään intianrotta- ja lyhythäntärottalajiin. Sanaa alkoivat käyttää pussimäyristä Australiaan asettuneet eurooppalaiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, koska ne muistuttivat ulkoisesti intianrottia. Myöhemmin termillä on viitattu myös pussikaniineihin.
Sana esiintyy Australian slangissa yleensä surkeutta tarkoittavissa ilmauksissa kuten as miserable as a bandicoot. Coolina voi ehkä pitää videopelihahmo Crash Bandicootia, jonka mukaan nimettiin myös eräs sukupuuttoon kuollut pussimäyrälaji.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/...
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä...
Linnut-kappaleen sävelsi ja sanoitti Jukka Koivisto. Kappaleessa on pohjalla twist-komppi, mutta tempo on selvästi iskelmätwistiä nopeampi ja lisämausteena on lattarirytmitystä.
Tanssilajin määrittämiseen palstalta ei luultavasti löydy riittävää asiantuntemusta, mutta tunnistamisen avuksi voi suositella teosta Komppia ikä kaikki : tanssimusiikin käsikirja. (Selvät sävelet, 2011, ISBN 9789519548036). Se on saatavissa Vaara-kirjastoista.
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Keinolannoitteet valmistetaan pääasiassa maaperästä kaivetuista mineraaleista. Lannoitteita käytetään typen, fosforin ja kaliumin saamiseksi maahan. Typpilannoitteet ovat ammoniakkia tai ammoniumyhdisteitä, jotka valmistetaan maa- tai joskus biokaasun vedystä ja ilmakehän typestä. Fosforilannoitteet valmistetaan rikkihaposta ja koksista tai fosforihaposta. Kaliumlannoitteet valmistetaan kaliumpitoisista mineraaleista kuten sylviitistä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoite
https://slideplayer.fi/slide/2978920/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalium
"Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä...
Kyseessä on Arto Mellerin runo 6-0. Se alkaa sanoilla "aina sun kanssa". Runo löytyy teoksesta Viiden aistin todistus (1990). Se sisältyy myös Runot -kokoelmaan (2006).
Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Hänestä kerrotaan useissa teoksissa. Kirjassa Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 on runsaasti tietoa hänestä. Myös Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita kerrotaan hänestä samoin kuin Kotimaisia nykykertojia-sarjan osassa 2. Kahdessa viimeksimainitussa on tietoa erityisesti hänen tuotannostaan.
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi ei löydä teosta jossa aiheena olisi ainoastaan näyttelijä Marion Michael alias John Wayne suomen kielellä. Toki hänestä löytyy paljon tietoa suomeksi esimerkiksi Peter von Baghin teoksesta Elokuvan historia. Otava 1998, Helsinki.
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
Etsitty laulu sisältyy Paciuksen vuonna 1873 julkaisemaan kokoelmaan "20 Kinderlieder nach Zeichnungen von Oscar Pletsch aus seinem Springsfeld". Kuten voi arvata, näin vanhaa nuottijulkaisua ei ole erityisen helppo löytää edes kirjastoista.
Tämä painettu nuotti sisältyy kuitenkin Kansalliskirjaston Pacius-arkiston kokoelmaan (arkisto-osoite Ms. Mus. Pacius 19). Tätä nuottia ei kuitenkaan lainata, vaan sitä täytyy tulla paikan päälle katsomaan, ellei esimerkiksi kopiosta voida sopia. Suosittelen ottamaan yhteyttä Petri Tuoviseen (petri.tuovinen@helsinki.fi) ja kysymään, pystyisivätkö he tekemään sinulle valokopion tästä laulusta.
Toinen mahdollisuus on kääntyä Turussa toimivan Åbo Akademin Sibelius-museon arkiston puoleen. Heillä nimittäin...
