Hämeenlinnan kirjastossa on Charles R. Swindollin teos Armoherätys (2010).
Swindollin muut suomennetut teokset ovat:
Valo voittaa pimeyden, 2004
Viisautta tielle, 2003
Kymmenen syytä miksi Jeesus tulee pian, 1999
Lähemmäs liekkiä 1994
Kutsuttu palvelemaan, 1991
David-nimistä kirjaa ei ole suomennettu eikä sitä löydy Suomen kirjastoista myöskään englanninkielisenä.
Englanninkieleisiä teoksia muissa Suomen kirjastoissa:
The strong family : Bible study guide, 1991
The grace awakening devotional, 2003
Em. teoksia voit halutessasi tilata kaukolainaksi kirjastomme kautta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei hankita uskonnollista kirjallisuutta englannin kielellä pienen kysynnän vuoksi.
Hangon kirjastossa on teos Taiteen sisäkuvia: keskusteluja Braquen , Légerin, Villonin, Mirón ja Brancusin kanssa. Kirjan on julkaissut Dora Vallier vuonna 1984.
Tämän lisäksi haku Hangon seudun Lukas-verkkokirjastosta https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome asiasanalla ”Brancusi, Constantin” löytyy seuraavat teokset:
Forssell, Pia & Strömberg, John: Historiska och litteraturhistoriska studier; 77 (2002)
Lindvall, Bo: Skulptörer (1964). Tästä ei ole saatavuustietoja, vaikka se on Lukas-tietokannassa.
Lukas-verkkokirjaston laajennetussa haussa on valittavana laaja valikoima eri kieliä, kun selaa pudotus-valikkoa alemmas. Ensimmäisinä ovat suomi, ruotsi ja englanti, muut kielet ovat valikossa aakkosjärjes-tyksessä. Jos ei...
Suomeksi aiheesta näyttää olevan aika niukasti tietoa. Hanna Matilaisen ”Mitä kummaa : opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon” on yksi harvoista tietokirjoista, joissa on jonkin verran tietoa paranormaalista romantiikasta. Siinä sivutaan myös hiukan yleisemmin spekulatiivisen fiktion historiaa. Paranormaalia romantiikkaa on käsitelty suomeksi myös muutamilla nettisivuilla:
http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/07/paranormaali-romantiikka-mit…
http://www.elinarouhiainen.com/2012/07/paranormaalin-romantiikan-genre/
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vampyyreja-keijuja-ja-ihmissusia
Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkin verran asiaa paranormaalista romantiikasta ja lähteitä aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/...
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Jatkuvasti ilmestyväksi suunnitellun kausijulkaisun saaminen kaupallisesti tilatuksi kirjastoon edellyttää joko lehden saamista jonkun kaupallisen välittäjän valikoimiin ja sitä kautta tarjolle kirjastoihin tai yksittäisen kirjaston suostuttelemista suoratilaukseen (perusteluna esimerkiksi se, että lehteä ei saa tukkuvälittäjien kautta).
Kysymyksessä ei suoraan todettu, että kyseessä on kaupallinen eli myytävä julkaisu. Jos lehteä voidaan jaella maksutta, on sovittava halutun kirjaston kanssa, että lehti voidaan sinne tilata. Tällaiseen ilmaisjakeluun ei ole olemassa mitään pikareittiä. Kirjastot suhtautuvat ilmaisiin lehtiin vaihtelevasti mm. käytettävissä olevan tilan rajoitusten takia.
Useimmat suomalaiset yleiset kirjastot päättävät...
Vaara-kirjastojen etusivulta, http://vaarakirjastot.fi/ , pääsee tarkennettuun hakuun, jonka yläpalkissa on "haut". Sen alta voi valita juuri saapuneet: kirjat, musiikki, konsolipelit, videot tai lastenaineisto.
Saat listan, jossa kärjessä ovat uusimmat hankitut nimekkeet.
Myös tiedonhaun kautta pääset uusimpiin teoksiin valitsemalla aikarajauksen ja aineistolajin sekä hyllypaikan.
Haun tulosta voit rajata lisää vasemmalla olevilla vaihtoehdoilla.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tehty esittelyjä eri aihepiirien lastenkirjoista. Aiheesta kiusaaminen löytyvät nämä kirjat:
- Echart Tolle: Miltonin salaisuus: kertomus läsnäolon voimasta
- Tapani Bagge: Pikku auto ja jättikaivuri
- Tapani Bagge: Rohkea pikku auto
- Mervi Suutari: Lotta Leppäkerttu on erilainen
- Anneli Kanto: Veera Virtanen ja esikoulu
- Polly Dunbar: Nuuni haukkaa
- Anna Härmälä: Sinä et kuulu tänne, Beiron
- Steve Smallman: Kuka pelkää isoa pahaa pupua?
- Elisabeth Zöller: Ninni uskaltaa!
- Sylvia Schopf: Ollaanko kuitenkin kavereita?
- Marcus Pfister: Pieni kuukorppi
- Kalle Güettler, Rakel Helmsdahl, Áslaug Jónsdóttir: Ei! sanoi pieni hirviö
- Maikki Harjanne: Santtu kiusaa
- Gösta Knutsson: Pekka Töpöhännän...
Olof Palmen hautajaisissa puhui mm. Ruotsin sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtaja Anna Lindh. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/murha-teki-palmesta-kuolemattom…
Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla...
Tässä yksi englanninkielinen linkki: http://www.kirjasto.sci.fi/arvidj.htm .
Suomeksi löytyy tietoa esimerkiksi kirjoista:
Kodin suuret klassikot 1. osa Arvid Järnefelt/toim. Tapio Kopponen.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia 1997
Häkli, Pekka: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa 1955.
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka...
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
Teflon on alun perin kauppanimi polytetrafluorieteenille (lyhenne PTFE). Muitakin kauppanimiä on. Wikipedia-artikkelista lisätietoa polytetrafluorietyleenistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polytetrafluorieteeni
PTFE-muovi keksittiin vahingossa vuonna 1938. Ensimmäiset teflonpannut tulivat myyntiin vuonna 1954. Siitä, koska niitä saattoi ostaa Suomesta, emme valitettavasti löytäneet tietoa.
Alla linkit Kyyti-kirjastojen tietoihin nuottijulkaisuista, joissa nämä kappaleet ovat:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=mesta…
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Slipp…
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "...
Monet liikkeet myyvät näitä sukkia. Hakemalla sanalla sairaalasukat tai putkisukat löytyy monia terveydenhuollon tarvikkeita ja apuvälineitä myyviä liikkeitä.
Unfortunately we can not give you the number of a private person. You can contact your local Directory Assistance (number information) for foreign numbers. They will put you through to the Directory Assistance of Finland.
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
