Yhtään vastausta ei tullut valtakunnallisen kirjastoammattilaisten
verkon kautta, joten todennäköisesti tietosatutunteja ei ole järjestetty kuin korkeintaan satunnaisesti.
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
Elokuva on nimeltään Matilda ja lasten kapina. Sitä on järjestelmässä useita kymmeniä kappaleita, saatavana myös Vantaalla Myyrmäen, auto-osaston ja Tikkurilan lastenosastoilla, vaikkakin näistä tällä hetkellä lainassa.
Hyvä, että saat kirjan palautettua joulun jälkeen.
Kirja oli jo hieman myöhässä, mutta selviät melko pienellä maksulla (3€)
Seuraavan muistutuksen tuloa emme voi estää muutoin kuin uusimalla kirjan (ja sehän ei tässä tapauksessa onnistu, koska kirjsta on varauksia).
Muistutukset lähtevät järjestelmästä automaattisesti eli muistutusten kirjoittelu ei vie kenenkään työaikaa.
Yliopistolaissa on asetus Opintosuoritusten arvioinnista ja opintojen hyväksilukemisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558#Pidp3162656
Yliopistojen sivuilta löytyy tietoja siitä, kuinka aiemmat opinnot hyväksiluetaan tai korvataan. Esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä vastaavuutta haetaan erillisellä lomakkeella https://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden-tiedekunta/O… .
Turun yliopiston vastaavat sivut https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Siv… .
Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinto-oikeudet-ja-ilmoittautumin…
Aaltoyliopisto https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1968884
Punkalaitumen karttoja voi tilata esimerkiksi Kansalliskirjastoon (Kansalliskokoelma) lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston käyttöoikeus on kaikilla, kortin saa kuvallisella henkilötodistuksella.
Karttoja ja muuta materiaalia voi etsiä mm. kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistietokanta Finnasta (finna.fi tai Arkistolaitoksen tietokannoista. Arkistolaitoksen sivuilla on myös vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Arkistolaitoksen yhteystiedot:
http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot
Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kirjasto on ollut remontissa ja pääkirjasto (Senaatintorin vieressä) avataan 1.3.2016.
Tarkoitetaanko kysymyksessä kirjoja vai elokuvia? Kävin läpi Agatha Christien 20- ja 30-luvuilla kirjoitettuja teoksia ja ainakin Porvoossa vanhimmat Poirot-kirjat ovat hyvin saatavilla ja monet myös DVD:nä. Jos kysymyksessä viitataan teokseen Poirot's Early Cases, se löytyy suomennettuna nimellä Poirotin lyhyet jutut Askolan ja Pornaisten kirjastoista.
Aluksi Helsingin kähertäjäkoulu toimi Helsingin Naiskampaamokoulun tiloissa Yrjönkatu 8-10, mutta v. 1949 se sai uudet tilat Perämiehenkatu 3:sta, johon pääsi muuttamaan toukokuun alusta 1950 vuoteen 1961 asti, josta lähtien koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa (Helsinginkatu 25).
Stingin Desert Rose -kappaleella hyödynnetään rai-musiikkia. Sting laulaa kappaleella yhdessä algerialaisen rai-musiikin laulajan Cheb Mamin kanssa. Rai on Algeriassa ja Itä-Marokossa 1900-luvun alkupuolella kehittynyttä kansanmusiikkia, joka on alunperin kehittynyt arabialaisesta perinnemusiikista. Mm. alla olevista linkeistä lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rai_(musiikki)
https://www.thoughtco.com/rai-music-basics-3553100
Suomeksi ja englanniksi musiikkia kutsutaan nimellä rai, arabiaksi راي
Arabialaisesta musiikista yleensä on alla lyhyt Wikipedia-katsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialainen_musiikki
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Erityisesti nuorille tarkoitettuja romaaneja, jotka kertovat holokaustista on vähän. Aihepiiristä kertovat esimerkiksi seuraavat nuortenkirjat:Lois Lowry: Näkemiin, Ellen! (Gummerus Junior, 1991)Joseph Joffo: Älä tunnusta ikinä, poika : kahden juutalaispojan seikkailut miehitetyssä Ranskassa (Otava, 1986)Markus Zusak: Kirjavaras (Otava, 2008)Jan Otčenášek: Romeo, Julia ja pimeys (Otava, 1963)Myös esimerkiksi Eric-Emmanuel Schmittin romaania Nooan lapsi (Like, 2005) ja Imre Kertészin romaania Kohtalottomuus (Otava, 2004) voi suositella nuorelle.Voit lukea lisää teoksista esimerkiksi Kirjasammosta. https://www.kirjasampo.fi/ tai Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko....
Hei,
FINNA-tietokannan mukaan Kaikkien rakkaitteni puolesta -elokuva on saatavilla videokasettina muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei DVD:nä.
Kaukolainana paikallisen kirjaston kauta sen voi saada ainakin Vampulasta, Seinäjoelta, Säkylä, Lapualta, Salosta ja Rovaniemeltä.
Lähde:
finna.fi
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan.
Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Verotuskäytäntöjä uudistetaan aika ajoin, joten henkilökohtaiset verotustiedot on tarkistettava verohallinnosta. Verohallinnon sivusto on osoitteessa www.vero.fi. Ensi vuoden verokortit saavat käyttöönsä nopeimmin ne, joilla on sähköinen verokortti. Periaatteessa vuoden 2020 verokortti on voimassa vielä tammikuussa 2021, mutta mm. muutosverokortit aiheuttavat poikkeuksia tästä säännöstä.
Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata...
Jokaisessa postin kirjelaatikossa ilmoitetaan päivittäinen tyhjennysaika ja siihen mennessä jätetyt lähetykset ehtivät sen päivän kuljetukseen. Postin verkkosivulla: Postin palvelupisteet - Posti, voi hakea Postin palvelupisteet ja aukioloajat. Siitä näkee myös kellonajat mihin mennessä lähtevä posti on jätettävä palvelupisteeseen.
Singersewinginfo.co.uk -sivuston mukaan Singer -ompelukonemallien valmistusvuoden voi tarkistaa koneessa olevan sarjanumeron perusteella seuraavasta taulukosta:
https://au.contrado.com/blog/wp-content/uploads/2020/06/Singer-Sewing-M…;
Sivusto ohjeistaa etsimään sarjanumeroa joko on/off -kytkimen läheltä, etupaneelista tai pienestä kilvestä vanhemmissa koneissa.
Vanhoja ompelukoneita myydään internetin erilaisissa osto- ja myyntikauppapaikoissa, joiden hintapyyntöjä vastaavasta vanhasta Singer -ompelukoneesta voi tutkia oikean hintatason selvittämiseksi.
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa...
Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko…
Vastauksessa sanotaan mm. näin:
"Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia."
Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin:
"Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa...
