Helsingin kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista digitoida kaitafilmejä. Teidän kannattaa kääntyä digitointipalveluja tarjoavien yritysten puoleen. Myllypuron mediakirjastossa on laitteet VHS-videonauhojen, C-kasettien ja LP-levyjen digitoimiseen.
Suikkanen-nimen alkuperää on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin ja sitä koskevaan kysymykseen on vastattu vuonna 2007 näin:
Suikkanen-nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven-nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana. Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Olen kysellyt asiaa kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta. Jos sitä kautta löytyy tietoa, ilmoitan sinulle. Tai tunnistaisiko joku lukijoista kirjan?
Minulla on sinulle kaksi ehdotusta:
Lapsia eri maista 1-2 / kuvittanut Kristiina Forsell ; teksti: Ulla Ratia. Paletti, 1972
Molemmat osat ovat 14-sivuisia
Toinen ehdokas on sarja Lapsia eri maissa. Sarjan kirjojen tekstit on kirjoittanut Kirsi Kunnas, kuvitus Mance Post
Sarjan on julkaissut WSOY, 1973
Sarjan osat ovat vihkoja pahvikotelossa, vihkoissa on yhteensä 96 s.
Vihkojen nimekkeet: Afrikassa; Australiassa; Grönlannissa; Intiassa; Kiinassa & Perussa.
Jos asut Helsingin seudulla, voit tilata kirjat luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Muuten voit yrittää tilata kirjoja oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Kansalliskirjasto: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Jos haluat tarjota kirjaasi kirjastojen ostettavaksi, kannattaa tarjota sitä kirjavälittäjille, joiden kautta Suomen kirjastot hankkivat suurelta osin kirjansa. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Toki kirjastoille voi tarjota kirjaa myös suoraan, mutta välittäjien kautta kirja menee helpoiten kaikkien kirjastojen ulottuville. Kirjastojen hankintasopimukset saattavat myös rajata mahdollisuuksia ostaa kirjoja suoraan kustantajilta. Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot#.VK5zAfM8KvE.
Suosittelen vierailua Oulun kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Tämä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole tarkoitettu korvaamaan tutkimuskirjallisuuden etsimistyötä, joka on aivan liian suuritöinen yhdellä vastauksella hoidettavaksi. Menemällä kirjaston asiakkaana kysymään saat kuitenkin varmasti sellaista apua, jota kirjastossa kyetään antamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Sellaista nuorten hevoskirjaa ei löytynyt, jossa jännitettäisiin varsinaisesti kilpavalmennusryhmään pääsyä. Kirjoissa jännitetään enemmänkin ratsastuskilpailuja. Muun muassa seuraavissa kirjoissa kerrotaan valmentautumisesta kilpailuihin:
Puikkonen, Arja : Sydän saappaanvarressa (Otava, 2010)
St. John, Lauren : Yhden dollarin hevonen (Nemo, 2014)
Jalo, Merja : Hurjapää Oliver (Mäkelä, 2014)
Jalo, Merja : Voittoratsukko (WSOY, 2002)
Campbell, Joanna : Sierra yllättää (Stabenfeldt, 2000)
Campbell, Joanna : Voittoisa Wonder ( Stabenfeldt, 1999)
Näytelmän tekemisestä kertovat ainakin seuraavat nuortenkirjat:
Ellilä, Kirsti : Emma ja naapurin Romeo (Karisto, 2001)
Järvi, Annukka : Puut ja lyhdyt kukkivat (Tammi, 1997)
Palviainen, Jukka-Pekka...
Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla saadaksesi HelMet-kortin, kunhan sinulla on Suomessa oleva osoite. Uuden kortin saaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessa, jossa sinulle tehdään uusi kortti.
Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet ikään kuin uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään. Kun tulet hakemaan uutta korttia, ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kankaiden pesulämpötila riippuu kankaisiin käytetyistä kuiduista.
Joitakin esim. puuvillaa ja pellavaa voi pestä hyvinkin 60 asteessa, toisia taas esim. silkki ja villa voi pestä vain 20-30 asteisessa vedessä. Joitakin kuituja ei suositella ollenkaan vesipestäviksi.
Myös kankaan kemiallinen viimeistely esim. lian hylkiminen tai palosuojaus, saattaa rajoitta pesua.
Pesumerkinnöistä löytyy tietoa:
http://docs.whirlpool.eu/_doc/501930101221FIN.pdf
https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/tekstiilimateriaalit/tekokuidut/o…
Jos kankaan materiaalista on epäselvyyttä, voisi lähin kankaiden erikoisliike varmaan auttaa tunnistamisessa.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Etsimänne teos on varmaankin Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (Captain from Castile, suom. Eeva Kangasmaa, WSOY, 1946).
Mikäli teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, voitte tilata sen kaukolainaan lähikirjastonne kautta.
http://www.samuelshellabarger.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Captain_from_Castile_(novel)
http://www.kirjasampo.fi/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vaara-kirjastoista löytyy turkin- ja kurdinkielisiä kirjoja. Voit hakea niitä valitsemalla "tarkennetussa haussa" haluamasi kielen ja aineistolajiksi kirjan, http://vaarakirjastot.fi/
Turkinkielisiä on enemmän, kurdinkielisiä vain joitakin. Joensuun kaukopalvelun kautta tilaamme Monikielisestä kirjastosta eri kielisiä siirtokokoelmia harvinaiskielistä tai yksittäisiä kirjoja.
Valitettavasti mistään tutkimistani sanakirjoista ei löytynyt tuota termiä, ei edes tekniikan erikoissanakirjoista. Google-haun perusteellakin näyttäisi siltä, ettei se ole tekniikan terminä mikään kovin yleinen kulkuneuvoihin viitattaessa.
Osoitteesta http://www.benzworld.org/forums/w210-e-class/1463460-mercedes-benz-722-… löytyy maininta, että ”electric plate” olisi sama asia kuin ”conductor plate”. Sillä taas ilmeisesti viitataan vaihteistoon liittyvään osaan, josta käytetään ainakin osoitteessa http://www.vaihteistokauppa.fi/product/383/johdinlevy-chrysler-7226-sah… suomenkielistä nimitystä ”johdinlevy”. Tämä on kuitenkin vain aika hatara arvelu, eikä tämän vastauksen puitteissa ole oikein mahdollisuutta syvempään selvittelyyn.
Jos...
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jos olet tallentanut tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Ota voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukaan. Jos kirjastokorttia ei ole haettu kolmen kuukauden kuluessa lomakkeen täyttämisestä, tiedot poistetaan.
Ensimmäinen kortti on ilmainen. Kadonneen kortin tilalle tehdystä kortista veloitetaan. Uusi aikuisten kortti maksaa kolme euroa ja lasten kortti kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin Keudassa voi opiskella työmarkkinatuella (=koulutussopimuksella). Keudasta kerrottiin, että opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla kirjastossa (4 pv/vko ja yksi etäopiskelupäivä). Lähiopetusta on Keravalla noin kerran kuussa. Opiskeluaika on keskimäärin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä: Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
Helmet-kirjastoista on mahdollista lainata ainoastaan radonmittareita, mutta ei muita sisäilman laadun mittaamiseen tarkoitettuja laitteita.
Radonmittarit Helsingin kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssis%C3%A4ilma__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Etsin kysymääsi kaunista runoa ja sen tekijää Lahden kaupunginkirjaston käännösrunotietokannasta sekä suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta, mutta valitettavasti annetuilla hakusanoilla ei löytynyt vastaavaa runoa. Arvelisin runon olevan suomenkielisen tekijän, joten tarkistin myös käsillä olevista painetuista suomalaisista runoantologioista Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava 1992) sekä Katso pohjoista taivasta (toim. Jenni Haukio, Otava 2017), joista ei runoa kuitenkaan löytynyt.
Ehkä joku lukijoista tunnistaa kyseisen runon?
Finna https://finna.fi/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Runoista rakkaimmat...
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
