Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
Kirjassa Tammen suuri hevoskirja 1 on pieni kappale satulan historiaa sekä runsaasti hyviä kuvia eri satulamalleista eri aikakausilta. Satulassa-lehdestä (1996, n:o 26) löysin ison artikkelin satuloista. Siellä oli myös pieni pala satulan historiaa.
Tästä lehtiartikkelista huomasin, että kirjailija nimeltään Elwyn Hartley Edwards on kirjoittanut suuren määrän hevosaiheisia kirjoja (englanninkielisiä). Maakuntakirjastojen MANDA-yhteisluettelosta voit kirjastossa tarkistaa, missä kirjastoissa on hänen kirjojaan ja tilata niitä kaukopalvelun kautta.
Satulassa-lehdessä mainittiin Edwardsin kirja nimeltään Saddle, mutta tämän nimistä kirjaa en löytänyt. Sen sijaan Libris-tietokannasta (ruotsalaisten
kirjastojen yhteisluettelo) löytyi...
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) kappaleita seuraavilla nimillä:
Jingle Bells=Kulkuset
We wish you a ...=Hyvän joulun toivotus/Nyt toivotus hyvän joulun
Santa Claus is...=Joulupukki matkaan jo käy
Hark the Herald...=Enkellaulu kajahtaa
Näitä löytyy esim. eri Toivelaulukirjoista.
Deck the Halls on suomeksi Kaikki kellot huminoivat, mutta en löytänyt pääkaupunkiseudun kokoelmista ainuttakaan viitettä.
Muurahaisten torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Muurahaiset kannattanee yrittää häätää, varsinkin jos niistä on haittaa, ja onhan niistä, jos ne purevat. Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Tällä tavalla voisi yrittää rajata muurhaiset "vaarattomalle alueelle". Muurahaisten pesän voi yrittää siirtää pois pihapiiristä, pesän tuhoaminen ilman myrkkyjä onnistuu kaatamalla kiehuvaa vettä pesään.
Lisää muurahaisista ja niiden torjunnasta:
http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/131/
Ekbom, P. & Myllymäki, A...
Helsingin kaupunginkirjastossa menetellään kirjaston muuttaessa niin,
että lainat annetaan erikoispitkillä laina-ajoilla, ne eivät siis
eräänny muuton aikana. Jos laina on erääntynyt jo ennen muuton alkua,
karttuu myöhästymismaksua päivittäin lisää. Lainat voi palauttaa mihin
tahansa saman kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi Muonion kunnan pääkirjastoon, sinun on tehtävä siellä kaukolainapyyntö, jolloin kirjasto tilaa haluamasi aineiston sinne. Kirja löytyy MANDAn eli yleisten kirjastojen yhteisluettelon mukaan Tampereelta ja Helsingistä.
Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi .
Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Marika Burton asuu tätä nykyä Irlannissa, mutta järjestää edelleen kursseja ja matkoja myös Suomessa. Niistä saat kesän ja syksyn osalta tiedot Voi Hyvin -lehden numerosta 3/99 tai soittamalla numeroon 040-567 2363 / Viivi ark. klo 9-16. Internetin kautta kontakti löytyy osoitteesta marika.burton@kolumbus.fi
Helsingin seudun kaupunginkirjastojen (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) Plussa-aineistotietokannasta tätä kirjaa ei löydy. Voit itse tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Sen sijaan Suomen yleisten kirjastojen verkkopalveluissa (http://www.kirjastot.fi) voit tehdä hakuja muiden kirjastojen tietokannoista. Valitsemalla kohdan Monihaku voit tehdä haun, jonka avulla näet että kirja on Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Kirja on varmaankin Kaarina Helakisan Pallerokirja vuodelta 1991,
kustantaja Valtion painatuskeskus.
Tätä on aikanaan jaettu neuvoloissa tai äitiyspakkauksen mukana.
Internetistä löytyy monta hyvää osoitetta joissa käsitellään ISO9000-l
-laatujärjestelmää. Helpoin tapa on mennä esim. Ihmemaan sivulle
http.//www.fi/ ja kirjoittaa hakutermiksi ISO9000 jolloin aiheesta
löyttyy lukuisia viitteitä. Toinen nettiosoite on: http://www.sfs.fi/
Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Tässä luettelo, jonka olen kerännyt Auran-Karinaisten-Pöytyän-Yläneen , Turun kaupunginkirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston, Helsingin seudun yleisten kirjastojen (Plussa) sekä Turun yliopiston kirjaston tietokannoista.
Joukossa on muutama ruotsin- ja saksankielinenkin teos, vaikka toiveesi olikin suomen- ja englanninkielisiä kirjoja.
Voit tiedustella sinua kiinnostavia teoksia kotikuntasi kirjastosta kaukolainaksi, mikäli et joihinkin kirjastoihin pääse itse käymään. Kaukolainaus on todennäköisesti maksullista (riippuu kirjastosta) ja hinta vaihtelee siten, että yliopiston kirjastoista kaukolaina on kalliimpi kuin yleisistä kirjastoista. Kysy oman kotikuntasi kirjaston käytäntöä.
Karinaisten kirjastossa on seuraava teos :
-...
Kirjastonhoitaja ei välitä yksityisten ihmisten osoitteita tai puhelinnumeroita.
Näissä asioissa sinua palvelee esimerkiksi maksullinen palvelunumero 118.
Kirjailijoiden kohdalla kannattaa kääntyä kustantajien puoleen. Jalon
kustantaja on Tammi ja Mannisen WSOY. Kustantajien yhteystiedot
löytyvät sivulta http://booknet.cultnet.fi/
Vuonna 1940 syntyneestä kirjailija Sue Graftonista löydät kätevimmin
tietoja Graftonin hyvin toimitetuilta kotisivuilta http://www.suegrafton.com/
Suomeksi tietoja löytyy suomalaisen kustantajan sivujen kirjailija-arkistosta
http://www.bookstudio.fi/arkistomenu.html Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamassa
Ulkomaisia nykykertojia 1 (1998) kirjassa on artikkeli Graftonista ja hänen tuotannostaan.
Ilpo Tiihosen runo "Jees ketsuppia" löytyy kokoelmasta "Antero Vipuliini
ja taikatakki" (Gummmerus 1977). Kirjaa on useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä.
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Suomen kansallisoopperan v.1997 julkaisemassa suomenkielisessä Boris
Godunov-libretossa on roolihenkilöluettelossa Jumalanhullu. John
Lazaruksen Oopperan käsikirjassa (Otava, 1990) mainitaan myös
Jumalan hullu (siis erikseen kirjoitettuna). Vuonna 1925
suomennetussa libretossa k.o. roolihenkilön nimi on heikkomielinen.
Muita vähämieliseltä tms. vaikuttavia roolihenkilönimiä ei näissä
julkaisuissa mainita. Itse Boris Godunov kyllä menettää järkensä
oopperan lopussa.
Elokuva perustuu löyhästi Gorkin varhaiskauden kertomuksiin, joista
tärkein on Makar Tsudra. Suomennettuna se sisältyy ainakin kokoelmaan
Valittuja - novelleja ja runoja, ilmestynyt v. 1945.
